Tukevampi ote väliinputoajista – hallitus helpottaa sukkulointia työnteon uusien muotojen välillä
Yrittäjä vai työsuhteinen? Vai kenties molempia?
Työmarkkinoiden toimivuutta jo pitkään rassannut joko tai -tilanne muuttuu jatkossa entistä joustavammin sekä että -vaihtoehdoksi.
Hallitus lupasi puoliväliriihessään kiinnittää erityistä huomiota työnteon uusien muotojen, kuten itsensä työllistämisen sekä yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmän helpottamiseksi.
Niin kutsutun yrittäjyyspaketin päivitys sisältää kauan kaivattuja joustoja ja muutoksia muun muassa työttömyysturvaan.
Kyse ei ole mistään marginaaliryhmästä.
Viimeisimpien laskelmien mukaan perinteisen yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa pinnistelee eteenpäin jo yli 180 000 suomalaista. Ja luku kasvaa koko ajan.
Tavoitteena on saada työttömille mahdollisuus harjoittaa sivutoimista yritystoimintaa neljä kuukautta menettämättä samalla työttömyysetuutta.
Merkittävä uudistus on myös niin sanotun yhdistelmävakuutuksen käyttöönoton valmistelu. Se selkeyttää yrittäjyyttä ja palkkatyöpätkiä yhdistelevien työntekijöiden sosiaaliturvaa.
Isoista ammattijärjestöistä Journalistiliiton edustajat ovat jo ehtineet kiitellä hallitusta toimeen tarttumisesta.
– Vihdoin työttömyysturvan parantamiseen on tulossa konkreettisia toimia. Luovien alojen erityinen nostaminen, myös osaksi hallituksen yrittäjyyspakettia, on tervetullutta, kommentoi edunvalvontaja Petri Savolainen liiton nettisivulla.
Journalisti-lehden päätoimittaja Markku Lappalainen puolestaan muistuttaa pääkirjoituksessaan, kuinka ”itsensä työllistäjien asiaa on kohta kymmenen vuotta palloteltu lukuisissa työryhmissä. Sanojen tasolla ongelmia on ymmärretty, mutta kauniit puheet ovat muuttuneet teoiksi kovin verkkaan. Nyt tehdyt linjaukset ovat merkittäviä”.
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton (Teme) toiminnanjohtaja Karola Baran odottaa suurella mielenkiinnolla, minkälaista konkretiaa hallituksen kaavailut pitävät sisällään.
– Varsinkin yhdistelmävakuutus kuulostaa mielenkiintoiselta uutuudelta. Meidän jäsenten työnkuvat ovat niin moninaisia (av-ala, elokuva, sirkus, tanssi teatteri), että alan ihmiset ovat joutuneet usein olemaan useasti eräänlaisena työelämän koelaboratoriona, hän kuvailee.
Baranin mielestä kaikissa työnteon muodoissa tulisi olla tasa-arvoinen sosiaaliturva.
– Pätkätöitä tekevät kohtaavat työttömyyttä, kun eivät täystyöllisty. Ja työttömyysturva evätään, jos on yrittäjä.
– Ihmiset joutuvat siksi tosissaan pohtimaan, minkälaista työtä voi tai kannattaa ottaa vastaan sosiaaliturvan menettämisen pelossa.
– Jos jatkossa ei tarvitse seurata kuin yhtä maksua tai lukemaa, joka kattaa kaikki tulot, niin uskon, että tilanne tulee monien osalta helpottumaan, hän arvioi.
Myös kaikista työkorvauksista tulisi maksaa eläkemaksut.
Toiminnanjohtaja Karola Baran
Toiminnanjohtajan mukaan luovien alojen ihmiset joutuvat tasapainoilemaan yrittäjyyden rajamailla usein vastoin omaa tahtoaan.
– Harvalla temeläisellä on yritys, mutta yrittäjämäisesti työskennellessä tehdään töitä yleensä työkorvauksella työsuhteisten keikkojen ohessa, hän selvittää.
Yleistyvän käytännön huomiointi myös lakitekstissä olisi sopiva kehittämisen paikka.
– Tekijät toimivat työkorvauksella työskennellessään alisteisessa asemassa toimeksiantajaan verrattuna. Siksi myös kaikista työkorvauksista tulisi maksaa eläkemaksut, Baran ehdottaa.
Luovien alojen kenttäväki painottaa, että yrittäjyydestä ei saisi jatkossakaan tehdä ainoaa vaihtoehtoa jota tuetaan.
Työsuhteista palkkatyötä kun on vielä näilläkin aloilla edelleen olemassa paljon.
– Hallituksen kaavailema neljän kuukautta työttömyystuella antaa kyllä mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä, mutta kuinka moni uskaltaa tosissaan heittäytyä sen varaan, Karola Baran ihmettelee.
Työeläkeyhtiöiden taholta ei ole tullut kovinkaan rohkaisevaa signaalia freelancereiden ja itsensätyöllistäjien tulevaisuutta ajatellen.
Yle uutisoi vastikään päätöksestä, jonka mukaan laskutuspalveluyritysten kautta laskuttavat keikkatyöläiset siirtyvät 1. toukokuuta alkaen yrittäjän eläkelain eli YEL-vakuuttamisen piiriin tietyn tulorajan ylittyessä.
– Tässä piilee sekin vaara, että työnantajat keskittyvät jatkossa entistä enemmän ottamaan toimeksiantoja vain laskutuspalvelua käyttäviltä. Työt voivat keskittyä entistä harvemmille ja moni jää kokonaan ilman työmahdollisuuksia, Temen toiminnajohtaja Baran harmittelee.