Trump voideltiin republikaanien kruunaamattomaksi kuninkaaksi puoluekokouksessa – puheet yhdistävyydestä vaihtuivat nopeasti vastakkainasetteluun
Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump piti perjantaiaamuna Suomen aikaan Milwaukeen puoluekokousväelle puheen, joka vastoin odotuksia noudatti Trumpille tyypillistä retoriikkaa.
– Minun ei pitäisi olla täällä tänä iltana. Seison täällä vain kaikkivaltiaan Jumalan ansiosta, Trump lausui ensimmäisessä julkisessa esiintymisessään salamurhayrityksensä jälkeen.
Aiemmista lupailuistaan huolimatta Trumpin puhe oli lopulta enemmän kansaa polarisoiva kuin yhdistävä. Trump kertoi lauantain salamurhayrityksen jälkeen muokanneensa puoluekokouksen puhettaan aiempaa yhdistävämmäksi.
Yhdysvaltain asiantuntijan ja SDP:n kansanedustajan Jani Kokon mukaan miltei puolitoista tuntia pitkässä puheessa kansaa yhdistävät lausunnot unohtuivat ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen.
– Pääasiassa puhe oli aika takuuvarmaa Trumpia. Puheessa toistuivat samat teemat, joita hän on jo vuoden 2016 kampanjassaan korostanut: suljetaan Yhdysvaltain eteläraja, tuodaan tehtaat takaisin Atlantin takaa ja pysäytetään maahanmuutto. Hän yritti jo aiemmalla presidenttikaudella näitä toteuttaa siinä kuitenkaan onnistumatta, sanoo Kokko.
Trump väitti Yhdysvalloissa olevan käynnissä laittoman maahantulon kriisi, jonka hän sanoo pysäyttävänsä sulkemalla etelärajan sekä rakentamalla loppuun Yhdysvaltain ja Meksikon välisen raja-aidan, jonka hän aloitti ensimmäisellä presidenttikaudellaan.
Myös amerikkalaisille tyypillinen paatos oli Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikun mukaan kokouksessa vahvasti mukana. Esimerkiksi yhdessä kohtaa lavalle tuotiin salamurhayrityksessä kuolleen vapaapalokuntalaisen univormu, jota Trump kävi suutelemassa.
– Aikamoinen performanssi, toteaa Saikku.
Vaikka Trumpin puhe ei onnistunut yhdistämään kansaa, Kokon mukaan puoluekokous osoitti republikaanien olevan nyt poikkeuksellisen yhtenäinen ryhmä.
– Kaikki mahdolliset toisinajattelijat, jos niitä on puolueessa ollut, loistaa kyllä poissaolollaan, kertoo Kokko.
Saikun mukaan Trumpin asema puolueen sisällä on salamurhayrityksen jälkeen vahvempi kuin koskaan aikaisemmin.
– Trump voideltiin kokouksessa puolueen kruunaamattomaksi kuninkaaksi, mikä tietysti oli odotettavissakin.
Myös lähes kaikki Trumpin entiset vastustajat puolueen sisällä, kuten republikaani Nikki Haley, asettuivat kokouksessa hänen taakseen.
Saikku uskoo, että syy löytyy Trumpin tämänhetkisestä suosiosta ja aidosta mahdollisuudesta voittaa Yhdysvalloissa marraskuussa pidettävät presidentinvaalit.
– Voisi ajatella, että tällä hetkellä voittavaa hevosta kannattaa veikata. Tilanne näyttää Trumpin kannalta enemmän kuin lupaavalta.
Trumpin aseman nousuun on Saikun mukaan vaikuttanut erityisesti presidentti Joe Bidenin viimeaikainen heikko suoriutuminen vaalikisassa.
– Biden on tällä hetkellä harvinaisen heikko vastustaja ja vaikuttaa myös heikkenevän päivä päivältä.
Demokraatit ovatkin tällä hetkellä hyvin epätoivoisessa tilanteessa. Edes Trumpin lauantainen salamurhayritys ei Saikun mukaan ole onnistunut viemään huomiota pois Bidenin heikkouksista.
– Olisin odottanut, että salamurhayritys olisi vienyt huomiota Bidenista pois pidempään. Tauko kesti kuitenkin yllättävän vähän aikaa, ja nyt esimerkiksi vaikutusvaltaiset demokraatit Chuck Schumer ja Adam Schiff ovat avoimesti tulleet julkisuuteen ja kehottaneet Bidenia luopumaan kisasta.
Myös Biden on ensimmäistä kertaa myöntänyt julkisuudessa voivansa pudota kisasta, jos hän sairastuisi vakavasti.
Trump lupasi puoluekokousväelle uskomatonta voittoa marraskuun presidentinvaaleissa.
Kokko näkee, että voiton suhteen ratkaisevassa roolissa tulee olemaan vaa’ankieliosavaltiot, jossa ääniä voi kerätä hyvin myös itsenäisenä ehdokkaana oleva Robert F. Kennedy.
– Kennedy vetää edelleen poikkeuksellisen hyvin kannatuslukuja osavaltioissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hän vetää enemmän kannattajia Trumpilta kuin Bidenilta. Kiinnostavaa on, voiko hän olla jopa se ratkaiseva tekijä, Kokko sanoo.
Kokon mukaan yleensä itsenäisillä ehdokkailla ei ole Yhdysvaltain historiassa ollut mitään mahdollisuuksia voittaa, mutta he ovat olleet ratkaisevassa asemassa siinä, kuka lopulta päätyy Valkoiseen taloon.
Trumpin mahdollinen valinta presidentiksi herättää huolta Euroopassa etenkin puolustuspoliittisia kysymyksiä ajatellen. Mikko Saikun mukaan Trumpin Nato-puheista on kuitenkin vaikea sanoa, missä menevät puheiden ja tekojen välinen raja.
– On vaikea sanoa, kuinka paljon Trumpin suhteen on pelkkää retoriikkaa, jolla pyritään saamaan muut ruotuun. Se on kuitenkin selvää, että Yhdysvalloissa tultaisiin varmasti katsomaan hyvin tarkkaan, miten Nato-liittolaiset täyttävät esimerkiksi Naton asettaman kahden prosentin puolustusmenotavoitteen.
Kokko ei olisi huolissaan Naton suhteen, sillä hän ei usko, että Trump voisi hylätä Euroopan liittolaisia.
– Yhdysvaltain iskukykyisimmät liittolaiset ovat Euroopassa. Yhdysvallat ei ole kylmän sodan jälkeen käynyt minkäänlaista konfliktia ilman liittolaisia. Jos Yhdysvallat hylkäisi Euroopan, he menettäisivät globaalin valta-aseman, minkä he ovat rakentaneet toisen maailmansodan jälkeen, Kokko sanoo.
Kokko kuitenkin uskoo, että Euroopan on syytä panostaa nyt enemmän omaan puolustuskykyynsä ja sitä kautta vahvistaa yhteistä puolustusta.
(GETTY IMAGES NORTH AMERICA /LEHTIKUVA / AFP)
Myös Ukrainan tuki olisi Trumpin uuden presidenttikauden aikana iso kysymysmerkki.
Trump väittää, että kaikki maailman nykyiset katastrofit voidaan korjata kunnollisella johtajuudella. Hän on kehunut aiemmin, että voisi lopettaa Ukrainan sodan vuorokauden sisällä. Trump ei ole kertonut yksityiskohtia, miten tämä todellisuudessa toteutettaisiin.
– Olisiko hän heti yhteydessä Putiniin ja lähtisi hänen kanssaan neuvottelemaan rauhasta, joka varmasti tarkoittaisi alueluovutuksia? Pakottaisiko Trump jopa Ukrainan suostumaan niihin vaikka uhkaamalla, että Yhdysvallat katkaisee kaiken mahdollisen avun Ukrainaan sekä sotilaalliseen että taloudelliseen, jos näihin ehtoihin ei suostuta? Kokko pohtii.
Kokko toivoo, että eurooppalaiset saisivat vahvistettua omaa puolustustarviketuotantoa, jotta Yhdysvaltain mahdollisesti jättävää aukkoa pystyttäisiin jollain tasolla paikkaamaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kansainvälisen kaupan ja kauppapolitiikan johtajan Timo Vuori kertoi aiemmin STT:lle, että Trumpin paluu Valkoiseen taloon tarkoittaisi muun muassa talouspolitiittisen epävarmuuden kasvua.
Trumpin nousu johtoon voisi Vuoren mukaan aloittaa myös uuden kauppasodan Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välillä.
Trumpin edellisen kauden aikana Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välillä vallitsi useita kauppakiistoja. Tulleja asetettiin muun muassa teräkselle ja alumiinille.
Myös Kokko ja Saikku pitävät uusien kauppasotien ja tullikiistojen syntymistä erittäin todennäköisenä, mikäli Trump valitaan uudelle valtakaudelle.
– Toki Bidenin hallinto on jo aika tavalla suosinut Yhdysvaltain kotimaista tuotantoa eurooppalaisen sijaan, mitä voidaan pitää jo tietynlaisena kauppasotana. Trumpin kaudella kauppasodat tulisivat kuitenkin vahvistumaan entisestään ja samanlainen kaaos olisi edessä, kuin hänen ensimmäisellä presidenttikaudella, Kokko sanoo.
Saikun mukaan paljon on kuitenkin Trumpin ulkopolitiikan osalta vielä avoinna.
– Hän on ehkä tarkoituksellakin tehnyt itsestään mahdollisimman arvaamattoman ja pystyy sitä kautta myös käyttämään valtaa pitämällä muiden maiden johtajat varpaillaan.