Trump väitti amerikkalaisten halkaisseen atomin – uusiseelantilaiset hermostuivat
Maanantaina pitämässään virkaanastujaispuheessaan Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump esitti listan maansa saavutuksista, mukaan lukien väitteen, jonka mukaan amerikkalaiset olisivat ”halkaisseet atomin”.
Kunnia atomin halkaisemisesta kuuluu kuitenkin uusiseelantilaiselle fyysikolle ja Nobel-voittajalle Ernest Ruthersfordille (1871–1937), kertovat muun muassa Washington Post ja Guardian.
Ruthersford onnistui historiallisessa saavutuksessa vuonna 1917 Manchesterin Victoria-yliopistossa Englannissa. Alkuaine rutherfordium nimettiin hänen mukaansa vuonna 1997.
Trumpin väite oli osa pidempää listaa, jossa hän luetteli amerikkalaisten saavutuksia:
− Amerikkalaiset työntyivät tuhansien kilometrien matkan läpi karun ja kesyttämättömän erämaan, he ylittivät aavikoita ja vuoria, uhmasivat lukemattomia vaaroja, voittivat villin lännen, lopettivat orjuuden, pelastivat miljoonia tyranniasta, nostivat miljardeja köyhyydestä, valjastivat sähkön, halkaisivat atomin, laukaisivat ihmiskunnan taivaaseen ja asetti ihmistiedon universumin ihmisen kämmenelle, Trump hehkutti.
Uudessa-Seelannissa Trumpin väite otettiin vastaan tuohtumuksella, useat mediat raportoivat.
Uusiseelantilaisen Nelsonin kaupungin pormestari Nick Smith sanoi kutsuvansa Yhdysvaltain tulevan Uuden-Seelannin suurlähettilään ”vierailemaan lordi Rutherfordin muistomerkillä Brightwaterissa, jotta atomin halkaisua koskeva historiallinen tieto pysyy täsmällisenä”.
Smith sanoo yllättyneensä Trumpin väitteestä, sillä ”kunnia kuuluu Nelsonin kuuluisimmalle suosikkipojalle Sir Ernest Rutherfordille”.
Satiirisen uutissivuston The Civilianin perustaja Ben Uffindell oli yhtä epäuskoinen.
− ”Se on JUURI SE ASIA, JONKA ME TEIMME, hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Wellingtonin Victoria-yliopiston yhteiskuntatieteen professori Rebecca Priestley huomauttaa Washington Postille, että ”atomin halkaiseminen” ei ole tarkka tieteellinen ilmaus. Hänen mukaansa sitä on käytetty yli 120 vuoden ajan antamaan tunnustusta tutkijoille, jotka tunnistivat atomin eri osia.
Priestleyn mukaan Cambridgen yliopiston kokeellisen fysiikan professori J. J. Thomson oli ensimmäinen henkilö, joka sai tunnustusta atomin halkaisemisesta. Rutherford ”vei asioita pidemmälle”, Priestley sanoo.
Aiemmissa kokeissa tutkittiin atomin rakennetta, mutta Rutherford ja hänen kollegansa manipuloivat itse atomia. Vuonna 1917 Rutherford suoritti Manchesterin yliopistossa sarjan kokeita, jotka muuttivat typpiatomit happiatomeiksi.
Rutherford oli ”halkaissut atomin”, uutisotsikot julistivat. Atomien ytimiä tutkiva ydinfysiikan tieteenala oli saanut alkunsa.
Rutherfordin työtä jatkoivat hänen johdollaan Cambridgen yliopistossa brittiläinen John Cockcroft ja irlantilainen Ernest Walton, jotka suorittivat ensimmäisen atomin ytimen halkaisevan kokeen vuonna 1932.
Yhdysvallat oli puolestaan ensimmäinen maa, joka valjasti atomin energian ydinfission avulla ydinaseiden valmistukseen.
