Kentän toimijat irtautuivat susikannan hoitosuunnitelman päivityksestä

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Pohjois-Karjalan alueellinen riistaneuvosto, Suomen Kennelliitto ja Suomen Metsästäjäliitto ovat irtautuneet maa- ja metsätalousministeriön vetämästä Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivitystyöstä.

Ne eivät voi hyväksyä sitä, että susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä Suomeen määriteltäisiin poronhoitoalueen eteläpuolelle kaksi erillistä susien osapopulaatiota, Länsi- ja Itä-Suomen populaatiot.

Kaksi erillistä susipopulaatiota merkitsisi, että kummallekin populaatiolle muodostettaisiin oma viitearvo, joka määrittää kyseisen populaation suotuisan suojelutason. Toimijoiden arvion mukaan kahden populaation malli edellyttäisi kannanhoidollisen metsästyksen toteutumisen näkökulmasta, että Suomessa tulisi olla enemmän susia kuin yhden populaation tapauksessa.

Kentän toimijoiden mukaan kahden osapopulaation erottaminen itsenäisiksi kannanhoidon yksiköiksi pelkästään geneettisin perustein ei ole perusteltua tilanteessa, jossa Länsi-Suomen susiesiintymän lisääntymishistoria on vasta lyhyt. Toimijat myös katsovat, että Euroopan susien kokonaistilanteeseen suhteutettuna Suomen susikannan geneettinen monimuotoisuus on Länsi-Suomessakin tyydyttävällä tasolla jo nyt.

Hoitosuunnitelman päivitystyöstä irtautuneet toimijat ovat huolestuneita siitä, että Suomessa otetaan Euroopan unionin linjauksia tiukempi tulkinta suotuisan suojelun tason määrittelyssä.

Kentän toimijat esittävät, että eduskunta määrittää susikannan suotuisan suojelun tason, kuten Ruotsissa parlamentti teki. Sen linjaamana Ruotsissa susien suotuisan suojelun taso asetettiin 300 suteen. Tätä ylittävä susimäärä on Ruotsissa kannanhoidollisesti metsästettävissä.