Kysely: Valeuutiset ja vastenmielinen verkkosisältö huolestuttavat suomalaisia – silti vain harva estää häiritsevän sisällön näkymistä

Internet

Yli 80 prosenttia suomalaisista on kohdannut joskus vastenmielistä, loukkaavaa tai ahdistavaa sisältöä sosiaalisessa mediassa. Vain 14 prosenttia kuluttajista ei ole koskaan kohdannut ei-toivottua sisältöä. Tiedot selviävät tuoreesta valtakunnallisesta kuluttajakyselystä.

Disinformaatio ja valeuutiset leviävät nykypäivänä helposti sosiaalisen median välityksellä. Jaetun tiedon todenperäisyyttä on vaikea määrittää, mikä huolettaa suomalaisia, paljastaa teknologiayhtiö Qvikin tuore kysely.

Sosiaalisen median työkaluilla voi vaikuttaa näkemäänsä sisältöön hiljentämällä, estämällä tai piilottamalla ei-toivottua sisältöä tai sen jakajia sekä ilmoittamalla häiritsevästä sisällöstä palveluntarjoajalle.

Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain harva estää häiritsevän sisällön näkymisen kanavallaan.

– Ainoastaan neljä prosenttia tutkimukseen vastanneista pyrkii vaikuttamaan jatkuvasti digitaalisten kanaviensa sisältövirtaan. Lähes puolet vastaajista kertoi, ettei koskaan rajoita tai vain harvoin rajoittaa palveluiden sisältövirtaa, Qvikin suunnittelu- ja tutkimustoiminnan johtaja Lassi A. Liikkanen kertoo.

Qvik kartoitti kyselytutkimuksella suomalaisen aikuisväestön mielipiteitä ja kokemuksia arjen digitaalisista palveluista. Kysely pureutui siihen, miten digitaaliset palvelut ja niiden käyttöön vaadittavat laitteet vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen.

Siinä missä huoli jaetun sisällön luotettavuudesta on kasvanut, myös tietoturva ja yksityisyydensuoja askarruttavat suomalaisia. Qvikin kyselyyn vastanneista yli 80 prosentille turvallisuus ja yksityisyydensuoja on ainakin jonkin verran tärkeää. Vain seitsemän sadasta ei pidä näitä asioita tärkeinä.

– Tietoturva ja yksityisyydensuoja ovat keskeinen kriteeri digipalveluiden valinnassa. Tämä liittyy vallitsevaan maailmantilanteeseen, jossa kyberhyökkäyksistä ja uhkakuvista uutisoidaan koko ajan. Nyt kuluttajat ymmärtävät, että heistä kertyvä identiteetti- ja käyttäytymisdata on palveluntarjoajille rahanarvoista. Niinpä kuluttajat ovat entistä tarkempia siitä, mitä tietoja antavat itsestään, Liikkanen toteaa.

Teknologiayhtiö Qvik kartoitti suomalaisten digitaalista arkea valtakunnallisella kyselytutkimuksella huhtikuussa. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1240 henkilöä, jotka ovat 18-75-vuotiaita.

Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Kysely toteutettiin yhteistyössä tutkimusyhtiö Cintin kanssa.