Terapiatakuun toteuttaminen vaatisi satoja terapeutteja – hallituksella on kuitenkin jo valmiiksi suuria suunnitelmia perusterveydenhuollon parantamiseksi

Kansalaisaloite niin kutsutusta terapiatakuusta on etenemässä eduskuntaan samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan seitsemän päivän hoitotakuuta perusterveydenhuoltoon.

Aloitteen vireillepanija, Mielenterveyspoolin projektipäällikkö ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä (vihr.) ei ole huolissaan siitä, että terapiatakuu jäisi terveydenhuollon muiden uudistusten jalkoihin.

– On hyvä, että hoitotakuuta kiristetään ylipäänsä. Se on tärkeää, mutta terapiatakuussa on oleellista se, että tuodaan ennaltaehkäisevämpi lyhytterapiahoito ihmisten saataville, Alametsä sanoo.

Aloite ehdottaa lakiin kirjattavaa takuuta siitä, että terveyskeskukseen yhteyttä ottavan potilaan hoidon tarve arvioidaan viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenoton jälkeen. Tarpeelliseksi todettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito olisi järjestettävä neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Sosiaali– ja terveysministeriö (STM) ei pysty vielä ottamaan yksityiskohtaista kantaa terapiatakuuseen, sillä kansalaisaloitetta ei ole viety eduskunnan käsiteltäväksi.

STM:n lääkintöneuvos Katri Makkonen kommentoi STT:lle sähköpostitse, että hallitusohjelman pohjalta nyt valmisteltava seitsemän päivän hoitotakuu koskee kaikkia terveysongelmia ja sairauksia riippumatta siitä, ovatko ne fyysisiä tai psyykkisiä.

Hoitotakuu on osa hallituksen laajempaa suunnitelmaa uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Makkonen korostaa, että hallitusohjelman kirjauksia pyritään tarkastelemaan ministeriössä kokonaisuutena ja samalla välttämään sitä, että esimerkiksi mielenterveys jäisi irralliseksi hankkeeksi.

STM:n Makkonen huomauttaa, että laeissa ei yleensä säädetä oikeudesta tiettyyn yksittäiseen hoitoon, kuten oikeudesta lonkkaleikkaukseen tai verenpainelääkitykseen.

– On myös huomattava, että mielenterveyden häiriöitä voidaan hoitaa muutenkin kuin terapioilla, ja kaikki mielenterveyden häiriöt eivät välttämättä tarvitse terapiaa tai jokainen potilas hyödy tästä hoitomuodosta, Makkonen kirjoittaa.

Alametsä kertoo, että kansalaisaloitetta laadittaessa pohdittiin paljon sitä, miten ehdotus tarvittavasta hoidosta kirjattaisiin pykäläluonnokseen.

– Tämä on vaikea kysymys, koska mielenterveyden suhteen ei ole ehkä niin vakiintuneita hoitokäytäntöjä kuin fyysisten sairauksien osalta, Alametsä sanoo.

Tämän vuoksi Alametsä pitää välttämättömänä sitä, että laissa linjattaisiin tarkasti hoidosta, sillä pelkkä kannustaminen ei hänen mukaansa riitä eikä anna tarvittavia resursseja uusien tutkitusti toimivien käytäntöjen toteuttamiseen.

Kansalaisaloitteen tekijöiden laskelmien mukaan terapiatakuun toteuttaminen maksaisi vuodessa noin 35 miljoonaa euroa, josta noin 30 miljoonaa menisi uuden henkilöstön rekrytointiin ja loput täydennyskouluttamiseen.

– Tällä 35 miljoonalla eurolla on arvioitu saatavan 500 terapeuttia lisää tekemään psykososiaalisia hoitoja, mikä käytännössä yli kaksinkertaistaisi Suomen nykyisen keskusteluhoitoa antavien terapeuttien määrän, Alametsä kertoo.

Lääkintöneuvos Makkosen mukaan STM:ssä ei ole vielä tehty ennakoivaa arviointia siitä, mikä olisi terapiatakuun toteuttamiseen vaadittava terveydenhuollon ammattilaisten tai psykoterapeuttien lisäystarve. Arviointi tehdään, jos aloite etenee eduskunnassa.