"Täyden kympin tietopankki" – Keskustan ja maaseudun arkisto on palvellut tiedonnälkäisiä jo viisi vuosikymmentä
Jotta kansakunnalla olisi tulevaisuutta, sen pitää tuntea myös menneisyytensä.
Vanha sanonta historian totuuksien tunnistamisesta pitää hyvin paikkansa myös poliittisten puolueiden kohdalla.
Maalaisliiton ja keskustan osalta faktaa on kerätty keskitetysti jo viiden vuosikymmenen ajan Keskustan ja maaseudun arkistoon.
Syyskuussa 50-vuotisjuhliaan viettänyt instituutio sai alkunsa vuonna 1969 perustetun Arkistosäätiön toimesta. Mukana suunnittelutyössä olivat puolueen ohella Keskustapuolueen Naiset, Nuoren Keskustan liitto sekä Maaseudun Sivistysliitto.
Tavoitteena oli saada kokoon puolueen toimintaa koskevaa materiaalia mahdollisimman laajasti.
Puoluekokousten, -hallitusten sekä työvaliokuntien lisäksi kokouspöytäkirjoja ja muuta aineistoa on koottu Apollonkadulle aina piirejä ja paikallisosastoja myöten.
Arkistonjohtajana vuodesta 1997 toimineen Tuomo Sohlmanin mukaan ”koko Suomen puolue” on pystynyt pitämään alkuperäisestä tavoitteesta melko hyvin kiinni.
− Paperien määrä ja samalla arkiston koko kasvoi kovasti sotien jälkeen. Asiakirjat ja puolue-elinten pöytäkirjat on pystytty arkiston ansiosta taltioimaan turvatusti, hän kiittelee.
− Erilaisia osastoja on paljon ja materiaalia kertyy pienistä puroista. Mitään isompia maantieteellisiä katvealueita ei ole silti päässyt syntymään. Henkilökohtaisia arkistoja voisi olla enemmänkin, Sohlman aprikoi.
Virallisempaa statusta toimintaan toi pääsy valtionavun piiriin vuonna 1975.
− Resurssien myötä tuli myös velvoitteita toimitilojen, henkilöstön pätevyyden ja monien muiden asioiden suhteen. Tällä hetkellä valtionapu kattaa noin 70−80 prosenttia kuluista. Vuosibudjettimme on noin 250 00 euroa, Sohlman arvioi.
Digitalisaation kehittyminen ja siihen liittyvät hankkeet ovat tuoneet toimintaan helpotusta. Arkistoja täydennetään silti johtajan mukaan edelleen pienillä resursseilla.
− Digitalisointi on edennyt vuoden 1985 asiakirjoihin asti. Itseni lisäksi arkistossa työskentelevät toimistosihteeri ja tutkija. Vanhasen hallituksen aikanaan käynnistämä projekti ansaitsee kyllä maininnan. Jos ei silloin ihan digiloikkaa otettu, niin askel ainakin, Sohlman muistelee.
Juhlavuonna 2020 Keskustan ja maaseudun arkistosta löytyi noin 1 400 hyllymetriä paperiasiakirjoja, 160 000 kpl valokuvia, 1 600 julistetta, 6 400 tuntia äänitteitä, 920 tuntia elävää kuvaa ja noin 5,5 terabittiä sähköistä aineistoa.
Sohlmanin mielestä tehokkain keino lisämateriaalin hankkimiseksi on levittää tietoa arkistosta ja sen toiminnasta.
− Olemme esitelleet pienen otannan aineistoista ja arkistonmuodostajista Facebook-sivullamme kerran kuukaudessa vuoden 2020 aikana. Paras tapa saada uutta materiaalia on silti edelleen se, kun puolueen kenttäväki käy arkistossa vierailulla ja pääsemme näkemään ihan kasvokkain.
Pitkästä perinteestä huolimatta Keskustan ja maaseudun arkisto on jäljessä erityisesti vasemmistopuolueiden toiminnan arkistointia.
Sekä SDP:n Työväen arkisto että Vasemmistoliiton Kansan arkisto ovat vanhempia ja laajempia kokonaisuuksia. Kokoomustaustainen Porvarillisen työn arkisto sen sijaan on perustettu myöhemmin eli 1975 ja on kooltaan lähellä keskustan vastaavaa.
− Vasemmistopuolueilla on arkistoinnissa erilainen traditio ja toimintatapa. Ja varmasti heillä on ollut isompi tarvekin kirjata toimintaansa ylös.
Historiantutkija Kati Katajisto kirjoittaa parhaillaan keskustan historian kuudetta osaa (1981−1991).
Katajisto käyttää tutkimustyössään paljon Keskustan ja maaseudun arkistoa ja antaa sille kiitettävän arvosanan.
− Kympin annan kyllä. Arkisto on olohuoneen omainen tietopankki. Palvelu pelaa ja henkilökunta on innostunutta huolimatta pienistä resursseista, hän suitsuttaa.
Arkiston merkitys puolueelle on avautunut tutkijan silmissä muutenkin kuin pelkästään työtehtävän kautta.
− Jokaisella itseään kunnioittavalla sivistysliikkeellä pitää olla asiat arkistoituna. Itse olen tutkimuksissani huomannut, että esimerkiksi myytti keskustan kentästä pitää paikkansa. Ainakin 1980-luvulla se oli vielä voimissaan.
Katajisto kiittelee Keskustan ja maaseudun arkistoa niin avoimuudesta kuin monipuolisuudestakin.
− Vasemmistopuolueiden arkistoissa on paljon sellaista salaista materiaalia, jota ei ole lupa käyttää tutkimuksissa.
Katajisto on hyödyntänyt kirjoitustyössään muun muassa vaalijulisteita.
− Niiden avulla pystyy aistimaan hyvin ajankuvaa.
Keskustan historiikkiin liittyvistä mahdollisista uusista paljastuksista Katajisto ei suostu vielä isommin vihjailemaan.
− Ajanjaksoa leimaavat edelleen K- ja V-linjojen jännitteet. Ja tietysti Paavo Väyrysen vahva rooli on koko ajan taustalla.