"Tarvittaisiin enemmän yhdistävää puhetta siitä, että kaikkien pitää kohdella toisia hyvin"

Liina Tiusanen, 27, taputettiin marraskuussa keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi 105 äänen voimin. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Rami Ala-Nisula sai 62 kannattajaa, ja kaksi muuta ehdokasta jäivät kauas taakse.

Vankka kannatus yllätti Tiusasen. Mutta keskustalaisten tuen ansiosta hän kehtaa myöntää, että kunnianhimoa löytyy.

Politiikasta innostuneella Tiusasella on tulevaisuudensuunnitelmia, joihin liittyy ehdokkuus valtakunnallisissa vaaleissa. Mutta vielä ei ole niiden suunnitelmien toteutuksen aika.

Liekö pitkäaikaisen partioharrastuksen ansiota, mutta Tiusanen oli heti valmis, kun häntä viime vuoden lopussa kysyttiin viestintäharjoittelijaksi Brysseliin keskustameppi Anneli Jäätteenmäen tiimiin.

Pesti alkoi vuoden alusta ja kestää huhtikuuhun.

– Työ on todella kiinnostavaa. Jäätteenmäki on niin kokenut poliitikko, että tulen oppimaan paljon politiikan prosesseista. Tämä on arvokas kokemus, jota ei voinut jättää väliin.

Tiusanen saa työstään myös tarvittavat opintopisteet viestinnän johtamisen opintoihin, joita hän viimeistelee parhaillaan Jyväskylän yliopistossa.

Jo tämän kevään eduskuntavaalit olivat Tiusasella harkinnassa, mutta aika ei tuntunut oikealta.

– Elän nuoren ihmisen elämää, jossa moni asia on auki, hän sanoo.

Tiusanen asui opintojensa vuoksi Jyväskylässä, mutta nyt koti on jo kolmatta vuotta Helsingissä, missä hänen miehensä on töissä. Pääkaupungissa hän on myös syntynyt, mutta muutti jo taaperoikäisenä perheensä kanssa ensin Ouluun ja sitten Muhokselle. Nykyisin tie vie usein myös miehen kotipaikkakunnalle Kangasniemelle.

– Eduskuntavaalit kyllä kiinnostavat, kun elämä vakiintuu jonnekin pidemmäksi aikaa. Paikallisiin yhteisöihin ja asioihin sitoutuminen on tärkeää politiikassa, Tiusanen pohtii.

Kesäkuussa Tiusasen ja hänen miehensä perhe kasvaa kolmihenkiseksi.

Tiusanen hehkuu onnea tulevan vauvan johdosta. Hän ei ajattele, että opintojen pitäisi olla paketissa ja vakituisen työsuhteen plakkarissa ennen perheenlisäystä. Ennemminkin hän uskoo, että elämä jatkuu kuten ennenkin, mutta vauvan kanssa.

– On positiivista, että keskustanuorissa näkyy nykyisin paljon vauvaperheitä. On rohkaisevaa nähdä, miten imettävät äidit ovat liittokokouksissa ottamassa kantaa asioihin ja isät työntelevät vaunuja käytävillä, Tiusanen hymyilee.

Tiusanen valittiin myös puoluevaltuuston poliittisen valiokunnan puheenjohtajaksi.

Hän on hyvin tyytyväinen, että valiokunta päätti valmistella kannanottonsa jatkossa itse, puoluetoimiston avulla. Ennen homman hoiti puoluetoimisto. Uudistus merkitsee sitä, että valtuutetut saavat äänensä entistä paremmin kuuluviin.

Puoluevaltuuston täytyy puolustaa kannanottojaan, Tiusanen korostaa.

– Nyt otimme kantaa esimerkiksi perustulokeskusteluun. Linjauksista täytyy pitää kiinni myös puolueessa, muuten puoluevaltuuston rooli rappeutuu.

Tiusanen on joskus kokenut, että nuoria on katsottu puoluevaltuustossa vähän pahasti, koska he ”häiritsevät” kokousta ideoillaan. Hän haluaa vaikuttaa siihen, että tämä asenne muuttuu.

– Pitäisi olla päinvastoin niin, että kokouksissa tulisi paljon aloitteita.

Moni osallistuja kehui puoluevaltuuston tunnelmaa marraskuussa hyväksi, eikä kritiikkiä keskustan politiikkaa kohtaan juurikaan kuultu, vaikka gallupit olivat jo tuolloin puolueelle aika murheellisia.

Tiusanen uskoo ristiriidan johtuvan siitä, että keskusta-aktiiveilla on kokemusta politiikan tekemisestä ja sen realiteeteista.

– Itse korostamme, että keskusta on sovitteleva keskitien kulkija. Se on hyvä, mutta keskustan omat arvot ovat vähän haalistuneet tällä hallituskaudella.

Keskusta ei ole Tiusasen mielestä ottanut suomalaisessa yhteiskunnassa sellaista arvojohtajuutta, mikä olisi ollut pääministeripuolueelle mahdollinen.

Hän olisi toivonut puolueelta jo hallituskauden alkupuolella selkeämpää kantaa esimerkiksi vihapuheeseen, rasismiin ja äärioikeiston mellastukseen.

– Tarvittaisiin enemmän yhdistävää puhetta siitä, että kaikkien pitää kohdella toisia hyvin.

– On järkyttävää, kuinka monet haluavat lyödä kiilaa ihmisten välille ja luoda hämmennystä. On tosi huono asia, jos keskusta menee vähänkin sellaiseen mukaan tai antaa sen edes tapahtua.

Tiusanen mielestä keskustalaisten täytyy olla tarkkana ja huomioida myös ne hiljaiset kehityskulut, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

– Ja kysyä, kehittyykö yhteiskunnallinen ilmapiiri oikeaan suuntaan. Nyt on oltu aika hiljaa.

Järjestöt ovat Tiusasen mielestä kansalaisyhteiskunnan sydän.

Partiossakin hänestä on hienoa juuri kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa tekemällä.

– Saatamme vaikkapa kerätä roskia ojanpenkasta ja puhua kierrätyksestä.

Tiusanen on toki ajautunut partiossakin vaikuttamisen puolelle, yhteiskuntasuhdeasioiden pariin.

Mutta parasta partiossa ovat edelleen aivan muut asiat.

– Voin hiihtää yöllä metsässä, tehdä nuotion ja nukkua laavussa. Siitä syntyy kokemus, että pärjään.

Haastattelu on julkaistu alunperin Suomenmaan viikkolehdessä 1.2.2019. Suomenmaan voit tilata täältä.