Talousvaliokunta: Nato-jäsenyys tukisi taloudellista vakautta ja maariskin minimointia
Eduskunnan talousvaliokunta näkee Nato-jäsenyyden taloudellisesti hyödyllisenä.
Valiokunta katsoo lausunnossaan turvallisuuspoliittisesta ajankohtaisselonteosta, että Nato-jäsenyys tukisi taloudellisen toiminta- ja investointiympäristön vakautta, Suomeen kohdistuvan maariskin minimointia sekä Suomen houkuttelevan ja turvallisen maakuvan ylläpitämistä pitkällä aikavälillä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että jäsenyys puolustusliitossa vahvistaisi Suomen kykyä pysyä sotilaallisten kriisien ulkopuolella ja tätä kautta myös houkuttelevuutta taloudellisen toiminnan sijaintipaikkana.
Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasosen johtaman valiokunnan mukaan tulevilla turvallisuusratkaisuilla ja sillä, miten Suomi asemoi itsensä muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa, voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia siihen, miten kiinnostavana ja turvallisena toimintaympäristönä ulkomaiset sijoittajat ja osaajat Suomea pitävät.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, että pääomamarkkinoiden varovaisuudesta Suomeen kohdistuvissa investoinneissa on nähtävissä heikkoja signaaleja, mutta niistä ei voi suoraan päätellä pitkän aikavälin vaikutuksia.
– On lisäksi mahdollista, että tämän hetken markkinareaktioissa heijastuvat jo odotukset tulevista turvallisuusratkaisuista. Suurempi kielteinen markkinareaktio voisikin syntyä siitä, jos Suomi ei hakisi Naton jäsenyyttä, valiokunta arvioi.
Valiokunta toteaa, että energian toimitus- ja huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat lähtökohtaisesti kansallisia, mutta Nato-maat konsultoivat toisiaan näissä kysymyksissä.
Nato kehittää myös yhteisiä, strategisia näkemyksiä energiaturvallisuuteen liittyen muun muassa kriittisen infrastruktuurin suojaamisen osalta.
Naton Energiaturvallisuuskeskus, jonka jäsen Suomi on ollut vuodesta 2018 lukien, on kansainväliseksi sotilasorganisaatioksi määritelty toimija, joka antaa asiantuntija-apua operatiiviseen energiaturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vakauttavat vaikutukset liittyvät energiasektorilla ensi kädessä poikkeuksellisten olojen huoltovarmuuden, erityisesti polttoainetoimitusten ja energianinfrastruktuurin turvaamiseen.
Venäläisen energian käytön edellytykset tulevaisuudessa määrittyvät ensi sijassa EU:n tason ratkaisuiden ja pakotteiden kautta ja ovat tältä kannalta puolustus- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä riippumaton kysymys.
– Turvallisuuspolitiikan ratkaisuista riippumatta energian toimitus- ja huoltovarmuuden sitominen Venäjään olisi riskitekijä, valiokunta toteaa lausunnossaan.
Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho jätti lausuntoon eriävän mielipiteen. Siinä hän katsoi, että Naton jäsenyyden turvallisuus- ja talousvaikutukset Suomelle olisivat kielteisiä.
Yrttiaho tarjoaa ulkoasiainvaliokunnalle lausumaa, jonka mukaan Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä ja pysyy sotilasliittoon kuulumattomana maana.
Talousvaliokunnan lisäksi yhdeksän muuta valiokuntaa antaa lausuntonsa ajankohtaisselonteosta ulkoasiainvaliokunnalle, joka laatii asiasta mietinnön.