EU-maiden tasa-arvovertailu: Tämä on Suomen sijoitus
Suomi on sijoittunut kahdeksanneksi sukupuolten tasa-arvovertailussa Euroopan unionissa, tiedotti sosiaali- ja terveysministeriö tiistaina. Sijoitus on sama kuin viime vuonna.
Vertailu mittaa tasa-arvoa eri osa-alueilla, kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä.
Suomen pisteet nousivat tasa-arvovertailussa työn ja vallan alueella. Suurinta nousu on ollut vallassa, jonka alueella Suomi on nyt EU-maista viides. Parannusta on tapahtunut meillä erityisesti yhteiskunnallisen vallan osa-alueella. Siinä mitataan naisten ja miesten osuutta tutkimusrahoitusorganisaatioiden, Yleisradion ja kansallisen olympiakomitean hallitusten jäsenistä.
Naisten osuus politiikassa on Suomessa yksi EU:n korkeimmista. Kansanedustajista 47 prosenttia on naisia. Suomen nykyisen hallituksen ministereistä naisia on noin 60 prosenttia. Luku on Suomen historian korkein.
Huonoimmat pisteet Suomi sai tiedon alueella, jossa laskua on tapahtunut koulutustasossa ja osallistumisessa. Pisteitä laskee erityisesti koulutuksen segregaatio eli eriytyminen. Nyt saatujen tulosten mukaan koulutus-, sosiaali- ja terveysaloille työllistyi Suomessa naisista 38 prosenttia ja miehistä yhdeksän prosenttia. Ero sukupuolten välillä on tässä yksi laajimmista koko EU:ssa.
– Suomella on vahva historia ja identiteetti tasa-arvon edelläkävijänä, mutta vertailu osoittaa, ettei se ole itsestäänselvyys. Erityisen heikosti Suomi sijoittuu ja erottuu koulutuksen ja työelämän segregaatiossa. Sen korjaaminen vaatii syvän asennemuutoksen ja pitkäjänteistä tasa-arvotyötä, joka alkaa jo kasvatuksesta. Vallan alueella Suomen naisten asema on viime vuosina vahvistunut, vertailee tasa-arvoasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tiedotteessa.
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi uuden tasa-arvoa mittaavan indeksin tiistaina. Suurin osa nyt julkaistuista tiedoista on vuodelta 2022 eli edelliseltä vaalikaudelta.
Indeksin kokonaisluku on nyt koko EU:ssa 71, kun täydellistä tasa-arvoa kuvaava luku on 100. Nousua tuli edellisestä mittauksesta 0,8 pistettä. Kohennus on pienempi kuin viime vuonna, jolloin indeksi nousi 1,6 pisteellä.
Vertailun kärjessä on Ruotsi 82 pisteellä ja sen jälkeen Tanska ja Hollanti 78,8 pisteellä. Espanja ylsi neljänneksi, Belgia ja Ranska yhdessä viidenneksi ja Luxemburg seitsemänneksi..
Suomi sijoittui kahdeksanneksi 74,5 pisteellä. Luku nousi viime vuodesta 0,1 pisteellä, mutta kasvuvauhti on EU-alueen neljänneksi hitain yhdessä Belgian kanssa. Ykkössijasta huolimatta Ruotsin pistemäärä laski.
Suomi luokitellaan nyt julkaistussa indeksissä tasaantuvan kasvun ryhmään, jossa pisteet ovat EU:n keskiarvoa korkeammat, mutta tasa-arvon kasvu on keskiarvoa hitaampaa. Samassa ryhmässä ovat esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Ranska ja Hollanti.
Tasa-arvoindeksin yhteydessä julkaistaan yleensä erityisteema, joka tällä kertaa tulee omana erillisenä julkaisunaan vuoden 2025 alussa. Teemana on tällä kertaa naisiin kohdistuva väkivalta.
– Orpon hallituksen tasa-arvopolitiikan kärki on naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen. Se on Suomen tasa-arvon musta piste, Grahn-Laasonen lisää.
Tasa-arvoindeksin avulla on mahdollista vertailla sukupuolten aseman muutoksia eri ajankohtina. Indeksiä on julkaistu vuodesta 2013 lähtien.