Suomen turvallisuustilanne on nyt vakavampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen, arvioi sisäministeriön raportti
Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen, todetaan sisäministeriön tuoreessa kansallisessa riskiarviossa.
Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on riskiarvion mukaan tällä hetkellä kuitenkin rauhallinen eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien arvioidaan liittyvän todennäköisimmin yleiseurooppalaiseen kriisiin tai olevan seurausta Suomen lähialueella kehittyvästä sotilaallisesta konfliktista.
– Mahdollinen Euroopan laajuinen tai Itämeren alueella tapahtuva sotilaallinen konflikti vaikuttaisi Suomeen, ja Suomen olisi vaikea pysytellä sen ulkopuolella, raportti toteaa.
Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan viime vuoden helmikuussa on epävakauttanut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä merkittävästi ja pitkäaikaisesti. Paluu sääntöpohjaisiin ja yhteistyövaraisiin Venäjä-suhteisiin nähdään tulevina vuosina epätodennäköisenä.
Sen lisäksi, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa horjuttaa vakautta Euroopassa, se vaikuttaa maailmanlaajuisesti muun muassa energia- ja ruokakriisin sekä kasvavan inflaation myötä.
Sodalla on ollut merkittävä vaikutus energiajärjestelmään. Sen vuoksi energiainfrastruktuurin turvallisuuteen, energian hintaan ja hintavakauteen sekä sen saatavuuteen liittyy riskiarvion mukaan merkittäviä kokonaisturvallisuuden riskitasoa nostavia tekijöitä.
Riskiarvion mukaan esimerkiksi energiahuollon häiriöt, kuten sähkön saannin suurhäiriö ja polttoaineiden saannin vakavat häiriöt, vaikuttavat laaja-alaisesti ja vakavasti yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Elintärkeiksi toiminnoiksi määritellään muun muassa väestön toimintakyky, infrastruktuuri, sisäinen turvallisuus sekä puolustuskyky.
Aiempiin vuosiin verrattuna energiajärjestelmän häiriöiden uhkataso on raportin mukaan noussut erityisesti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
– Vaikutukset energiavirtoihin ovat nostaneet energian hintaa ja vaikeuttaneet saatavuutta. Myös energiainfrastruktuuriin kohdistuva hybridi- ja kyberoperaatioiden uhkataso on kasvanut, riskiarviossa todetaan.
Muuttunut geopoliittinen tilanne ja suurvaltakilpailu lisäävät kansainvälisten markkinoiden epävarmuutta ja vaikeuttavat myös suomalaisyritysten toimintaa.
Sotilaallisen voimansa lisäksi Venäjä on käyttänyt voimakasta hybridivaikuttamista, joka on kohdistunut erityisesti Ukrainaan mutta myös Ukrainaa tukeviin valtioihin.
Hybridivaikuttamisen tavoitteena on sisäministeriön mukaan hyödyntää kohteeksi valitun valtion haavoittuvuuksia ja pyrkiä tekemään se mahdollisimman peitellysti. Hybridivaikuttamisen keinoja voivat olla poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten keinojen lisäksi informaatio- ja kybervaikuttaminen.
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen, päätöksentekijöihin ja sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.
Raportin mukaan informaatiovaikuttaminen, vaalihäirintä, vihapuhe ja disinformaation tarkoituksellinen levittäminen ovat nousseet demokratiaa, ihmisten yhdenvertaisuutta, sanan- ja mielipiteenvapautta sekä lehdistön vapautta uhkaaviksi tekijöiksi.
Informaatiovaikuttaminen voi myös olla osa fyysisessä ympäristössä tapahtuvaa vaikuttamista. Esimerkiksi palvelunestohyökkäyksillä, tietomurroilla tai kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvalla häirinnällä voidaan pyrkiä fyysisen ympäristön lisäksi vaikuttamaan informaatioympäristöön ja tätä kautta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja toimintakykyyn.
Toistaiseksi Suomeen kohdistuneella informaatiovaikuttamisella ei ole ollut laajamittaista tai lamauttavaa vaikutusta yhteiskunnan toimintakykyyn, raportissa kuitenkin todetaan.
– Yhteiskunnan perusrakenteet ja -ominaisuudet, kuten ihmisten vahva luottamus instituutioihin, toisiinsa, viranomaisiin, demokratiaan sekä vastuullisesti toimivaan mediaan ja oikeusvaltioon suojaavat suomalaista yhteiskuntaa informaatiovaikuttamisen vaikutuksilta. Lisääntyvä polarisaatio, syrjäytyminen ja vastakkainasettelu kuitenkin uhkaavat resilienssin taustalla olevaa yhteiskunnallista luottamusta ja sitä kautta yhteiskunnan kriisinsietokykyä, raportissa sanotaan.
Globaalisti haasteita ovat muun muassa ilmastonmuutos, konfliktit, ruuan ja veden saatavuus, muuttoliike sekä pandemiat. Maailmanlaajuiset haasteet voivat aiheuttaa eriarvoisuutta, luoda näköalattomuutta, kasvattaa jakolinjoja sekä lisätä populististen liikkeiden vetovoimaa.
Myös EU:n sisällä havaittu kehitys esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, jäsenvaltioiden eriytyvät talousnäkymät, kasvava velkaantuminen sekä suurvaltakamppailun kiihtyminen voivat aiheuttaa haasteita EU:n yhtenäisyydelle sekä sen päätöksenteko- ja toimintakyvylle.
EU:n toimintakykyyn voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös sitä hajottavalla politiikalla, minkä vuoksi yhtenäisyys ja päätöksenteko ovat erityisen merkittävässä asemassa.
Tiistaina julkaistussa riskiarviossa ei oteta kantaa uhkien toteutumisen todennäköisyyksiin.
Kansallisessa riskiarviossa arvioidaan riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen. Ensimmäinen kansallinen riskiarvio valmisteltiin vuonna 2015. Vuonna 2018 laadittiin toinen kansallinen riskiarvio, joka päivitettiin vuosien 2022–2023 aikana.