Yle: Suomen Pankin Olli Rehn ennustaa pitkäkestoista taloudellista rautaesirippua
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo, että talouden poikkeustilan pituus riippuu nyt ennen kaikkea siitä, miten Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa etenee ja laajeneeko se.
– Mielestäni realismia on se, että joka tapauksessa taloudessa tämä nyt syntynyt taloudellinen ja teknologinen rautaesirippu tulee olemaan pitkäkestoinen. Meillä tulee olemaan pitkä ja vaikea kausi läntisen maailman ja Venäjän välisessä suhteessa, Rehn sanoi Ylen A-studiossa maanantaina.
Rehn mukaan tilanne on erittäin haastava rahapolitiikan näkökulmasta. Euroopan keskuspankki (EKP) voi hillitä inflaatiota nostamalla ohjauskorkoa, mutta tehtyjä virheitä ei haluta toistaa.
Rehn muistuttaa, että vuonna 2011 finanssikriisin jälkimainingeissa ja eurokriisin aikana Yhdysvaltain keskuspankki Fed ei hätiköinyt ja lähtenyt nostamaan korkoja kun energian hinnat nousivat.
– Yhdysvaltain talous jatkoi kasvuaan ilman, että inflaatio lähti laukalle.
– Euroopan keskuspankki reagoi nopeasti ja nosti korkoja, ja se osaltaan vaikutti siihen, että euroalue ajautui kaksoistaantumaan, Rehn kertaa.
EKP kuten muutkin keskuspankit ovat Rehnin mukaan nyt ristipaineessa. Hinnat ovat nousseet jo koronaelvytyksen seurauksena, kun talous elpyi ehkä vähän paremminkin kuin oletettiin.
Venäjän hyökkäyssota puolestaan vaikuttaa inflaatioon ennen kaikkea energian ja raaka-aineiden hintojen kautta.
– Eli tässä on haastava tilanne siinä mielessä, että yhtäältä pitää pyrkiä hillitsemään inflaatiota rahapolitiikkaa kiristämällä ja normalisoimalla, mutta toisaalta on varottava sitä, ettei johdeta tilannetta taantumaan, jolloin talous sakkaa ja työttömyys nousee.
Rehn sanoo, että taloudessa, maailmanpolitiikassa ja geopolitiikassa on nyt hyvin epävarma näkymä, ja on järkevää odottaa sumun hälvenemistä, jotta nähdään vähän pidemmälle.
EKP on päättänyt käynnistää rahapolitiikan asteittaisen normalisoinnin koronakriisin jälkeen, ellei Venäjän hyökkäyssodasta tule isoa taloudellista takatalvea Euroopalle, Rehn toteaa.
Asuntovelallisille normalisointi tietäisi korkojen nousua loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa.
