Suomen Kuvalehti: Selvitys vahvisti Malmille rakennettavan ”sementtisuon” hiilipäästöt valtaviksi – Helsinki ei aio odottaa parempia materiaaleja

Malmin lentokenttä

Helsingin Malmin lentoasema-alueen esirakentaminen 25 000 asukkaan lähiön rakentamiseen kelpaavaksi rakennusmaaksi aiheuttaa ainakin 343 miljoonan kilon hiilidioksidipäästöt, ilmenee tuoreesta selvityksestä.

Infrayhtiö Rambollin tekemästä selvityksestä kertoo Suomen Kuvalehti .

Lehden mukaan yksi selvityksen tekijöistä on Helsingin kaupungin massakoordinaattori, projektinjohtaja Mikko Suominen. Hän kuvasi päästöjä ”järkyttäviksi” jo loppusyksystä, kun tulokset alkoivat valmistua.

Malmin esirakentamisen kokonaispäästöt ovat SK:n mukaan vielä paljon selvityksessä kerrottuja suuremmat.

Laskelmassa selvitettiin vain päästöjä, joita syntyy katujen, puistojen ja pihojen esirakentamisessa. Se tehdään pääosin niin sanotulla pilaristabiloinnilla eli savikkoon kairataan satojatuhansia reikiä, jotka täytetään sementillä.

Lisäksi ”sementtisuosta” on esirakennettava myös ne kohdat, joiden päälle nousee taloja.

Talojen alle juntataan teräsbetonipaaluja, joissa yhdistyvät kaksi kasvihuonekaasujen kannalta ongelmallisimpiin kuuluvaa teollista tuotetta eli sementti ja teräs.

Niistä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ei ole otettu mukaan laskelmaan, koska talojen täsmälliset paikat ja niin muodoin myös esirakentamistarve täsmentyvät vasta yksityiskohtaisen kaavoituksen myötä.

Päästöjen osalta avainaine on sementti, jonka osuus kaikista Malmin esirakentamisen päästöistä on yli 95 prosenttia.

Laskelmat on tehty perinteisellä suomalaisella sementillä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat noin 600 kiloa sementtitonnia kohti. Uusilla, kierrätyspohjaisilla sideaineilla voidaan päästä selvästi alle 50 kiloon.

Malmin esirakentaminen pyritään raportin mukaan toteuttamaan ”suurelta osin vaihtoehtoisin ratkaisuin, joilla hiilidioksidipäästöt voivat jäädä jopa alle kolmannekseen tässä raportissa esitetyistä”.

Ongelmana on kuitenkin ajoitus, sillä hiilivapaan teräksen ja merkittävästi vähäpäästöisemmän sementin tuotantoa joudutaan vielä odottamaan.

Teräsyhtiö SSAB aikoo aloittaa uudenlaisen, tuotantovaiheessa vain vähän tai ei lainkaan hiiltä päästävän teräksen valmistuksen jo 2026 mutta kokonaan hiilivapaaksi tuotanto kehitetään vasta 2045 mennessä.

Suuren sementinvalmistajan Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti sanoo, että alle 50 prosentin päästövähennyksiin päästään kuitenkin vasta vuoden 2040 jälkeen.

Helsingille odottaminen ei kuitenkaan käy, sanoo Malmista vastaava projektipäällikkö Kimmo Kuisma.

– Tavoitteita ei saavuteta, ellei asiassa edistytä koko ajan. Mitään ei pystytä viivyttämään sen vuoksi, että odotettaisiin tekniikan kehittymistä, Kuisma sanoo lehdelle.