Suomen johtama Etyjin kokous alkaa Wienissä – USA ja Venäjä jättävät väliin
Itävallan Wienissä alkaa torstaina kaksipäiväinen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin ulkoministerikokous. Kokousta emännöi puheenjohtajamaa Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Kokoukseen aikoo osallistua diplomaattilähteiden mukaan noin 40 ulkoministeriä Etyjin yhteensä 57 jäsenvaltiosta. Näyttävimmät pois jääjät ovat Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit Marco Rubio ja Sergei Lavrov.
Sisäisten riitojen vaivaaman Etyjin perustana olevan Helsingin loppuasiakirjan hyväksymisestä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksessa (Etyk) tuli tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Suomen puheenjohtajuudesta kaavailtiin aiemmin Etykissä syntyneen ”Helsingin hengen” juhlavuotta korkean tason kokouksineen, mutta haaveet kariutuivat viimeistään Venäjän 2022 aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Myös joulukuun perinteinen ulkoministerikokous päätettiin järjestää Suomen sijasta Etyjin päämajassa Wieniin. Virallinen perustelu on halu vähentää lentomatkustamista ympäristösyistä. Suomen on kuitenkin arveltu halunneen varmistaa jo ennakolta, ettei Lavrovin mahdollinen saapuminen maahan tulisi ajankohtaiseksi.
Lähteiden mukaan myös useita vuosia jatkunut kiista Etyjin budjetista on yhä ratkaisematta. Järjestöllä ei ole ollut hyväksyttyä budjettia sitten vuoden 2021. Aiempien vuosien määrärahojen puitteissa toimiminen on aiheuttanut rahoitusongelmien lisäksi monia hankaluuksia käytännön työlle Etyjin sihteeristössä.
Ulkoministeri Valtonen linjasi ennen puheenjohtajuuden alkua, ettei Etyjin synnyttäneistä periaatteista tingitä ja että Ukrainan tukeminen pysyy asialistan kärjessä myös Suomen vahtivuorolla. Hänen mukaansa Venäjä on rikkonut Etyjin periaatteita vastaan, Lavrovin tulkinnan mukaan länsimaat taas ovat ottaneet järjestön välineeksi toiminnassaan Venäjää vastaan.
Riitelystä huolimatta Venäjä ei ole osoittanut halua erota Etyjistä, eikä jäsenmaan erottamien muiden toimesta ole mahdollista.
Valtonen totesi Etyj-konferenssissa Helsingissä viime kesänä, että Helsingin periaatteet voivat Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta hyvin ja Helsingin henki elää. Hänen mukaansa Etyjin ei kuitenkaan pidä ottaa kollektiivista vastuuta jonkun muun väärästä toiminnasta.
Tulevaisuudessa Etyjillä voisi olla jonkinlainen rooli Ukrainan tulitauon tai aselevon valvonnassa. Tavoite on vielä hyvin kaukainen sodan yhä jatkuessa.
Valtosen rooli Etyjin puheenjohtajana nousi uutisotsikoihin viime lokakuussa hänen vieraillessaan Georgiassa. Valtonen julkaisi sosiaalisessa mediassa videon, jossa hän vieraili seuraamassa opposition rauhanomaista mielenosoitusta pääkaupungissa Tbilisissä. Videolla Valtonen kertoi tukevansa mielenosoittajien oikeuksia demokratiaan, sananvapauteen ja perusihmisoikeuksiin.
Video suututti Georgian hallituksen, ja Valtosen tapaaminen pääministeri Irakli Kobakhidzen kanssa peruuntui. Osapuolet tosin olivat erimielisiä siitä, kumpi tapaamisen oli perunut.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) asettui tukemaan Valtosen toimintaa.
– Etyjin toiminnan periaatteisiin kuuluu myöskin kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja tapaaminen, eli tämä on täysin perusteltua, Orpo kommentoi.
Suomen jälkeen Etyjin puheenjohtajuus siirtyy ensi vuodeksi Sveitsille.