"Suomen etu ei tässä yhtälössä mitenkään toteudu" – keskustan Vesa Kallio vaatii selvyyttä maaseudun tukirahoitukseen kohdistuvista leikkauksista
Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio on jättänyt yhdessä useiden allekirjoittaneiden kanssa ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien hallituksen suunnitelmia maaseudun kehittämisen rahoitukseen kohdistuvista leikkauksista.
Leikkausten vaikutuksista on hallituspuolueiden suunnasta esitetty ristiriitaisia arvioita, joihin on Kallion mukaan saatava selvyys.
– Alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen kohdennettava rahoitus on ollut maaseudun elinvoiman ylläpitämisen ja kehittymisen kannalta tärkeässä osassa. Kohdennetulla rahoituksella on kyetty tasaamaan alueiden välistä eriarvoistumista ja mahdollistamaan osaltaan työn, yrittämisen ja elämisen mahdollisuudet koko maassa. Kallio muistuttaa tiedotteessaan.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan Vahva ja Välittävä Suomi on kirjattu, että hallitus muuttaa Suomen CAP-suunnitelmaa siten, että kansallista rahoitusosuutta vähennetään vuosina 2025–2027 yhteensä 137,5 miljoonaa euroa.
Vesa Kallion mukaan CAP-suunnitelman kansallisen rahoitusosuuden vähentämisen seurauksena on todennäköistä, että myös EU:sta saatavan vastinrahan määrä tulee merkittävästi vähenemään. Tämän myötä leikkauksen kokonaisvaikutus uhkaa kohota jopa 240 miljoonaan euroon.
– Kertaantuvilla leikkauksillaan hallitus näyttää toimivan tosiasiassa vastoin omia lupauksiaan. Hallitusohjelmassa kun luvataan nimenomaisesti, että hallitus pyrkii toimimaan kaikessa EU-vaikuttamisessaan Suomen edun mukaisesti, lisäämään Suomen saantoa EU:sta ja välttämään Suomen nettomaksuosuuden kasvua. Suunnitellun kansallisen rahoitusosuuden leikkauksen myötä uhkaa myös EU-vastinrahaa jäädä saamatta. Suomen etu ei tässä yhtälössä mitenkään toteudu, hän huomauttaa.
Kansallisen rahoitusosuuden ja samalla EU:sta saatavan vastinrahan merkittävällä vähentymisellä olisi Kallion mielestä mittava maaseudun ja syrjäisten alueiden elinvoimaa ja yrittäjyyden mahdollisuuksia heikentävä vaikutus. Erityisesti tämä iskee Itä- ja Kaakkois-Suomeen, joka on jäämässä sivuraiteelle monissa muissakin hallituksen toimissa.
– On muistettava, että kunnat ja heikommassa asemassa olevat alueet eivät kykene kompensoimaan jopa satojen miljoonien rahoituksen vähenemisen vaikutusta. Hallituksen tulee kertoa, millä keinoin se aikoo jatkossa turvata maaseudun kehittämisen riittävät edellytykset, vaatii Vesa Kallio.