STM:n ex-kansliapäällikkö haluaa sote-keskuksille lisää vastuuta potilaista: "Raha puhuu toiseen suuntaan"

Sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Markku Lehto pitää sote-uudistuksen suurimpana ongelmana sitä, että sote-keskusten kannattaa pyrkiä eroon paljon hoitoa vaativista asiakkaista.

Soten rahoitusmallissa sote-keskus saa kiinteän summan rahaa riippumatta siitä, käyttävätkö sen asiakkaat palveluita vai eivät.

– Lakiluonnoksessa on kyllä korostettu kokonaisvastuuta potilaasta, hoidon jatkuvuutta ja saumattomuutta. Käytännössä hyvistä periaatteista lipsutaan, kun raha puhuu toiseen suuntaan, Lehto sanoo.

Lehto muistuttaa, että sote-uudistusta perusteltiin jo yli 10 vuotta sitten sillä, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välinen raja pitää purkaa.

Tulossa on kuitenkin malli, jossa sote-keskukset vastaavat perushoidosta ja maakunnat erikoissairaanhoidosta.

– Se jättää jäljelle sen rajan, mikä piti poistaa. Rajan ympärille tulee tapauksia, joissa ei ole ollenkaan selvää, kummalle puolelle potilas kuuluu. Tässä rahoitusmallissa sote-keskuksen kannattaa yrittää rimpuilla eroon erikoissairaanhoitoa ja pitkäaikaishoitoa vaativista tapauksista.

Lehdon mielestä rahoitusmalli pitää saada sellaiseksi, että sote-keskus ei vapaudu vastuustaan lähettämällä potilaita maakunnan vastuulle.

– Sote-keskuksella pitäisi olla jonkinlainen taloudellinen vastuu myös niistä ihmisistä, jotka vaativat erikoissairaanhoitoa tai pitkäaikaishoitoa. Heistä voi tulla kohtuuttomia kustannuksia sote-keskukselle, mutta senkin voi ratkaista niin, että jonkin rajan yli vastuu ei yltäisi.

– On mahdollista rakentaa kohtuullinen malli, jossa sote-keskuksen kannattaa hoitaa potilaansa mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman pitkälle, Lehto toteaa.

Tässä rahoitusmallissa sote-keskuksen kannattaa yrittää rimpuilla eroon erikoissairaanhoitoa ja pitkäaikaishoitoa vaativista tapauksista.

STM:n ex-kansliapäällikkö Markku Lehto

On vaikeaa tehdä rahoitusmalli, jota ei voisi arvostella, Lehto myöntää.

– Jos sote-keskukselle maksetaan suoritteiden mukaan, niitä tehdään paljon koska niillä tienataan. Mutta kun on tämä malli, jossa sote-keskukselle maksetaan kiinteä summa, niin sen ei kannattaisi tehdä mitään. On riski, että sellaisia potilaita hoidetaan niukanlaisesti, joista halutaan päästä eroon.

Rahoitusmallin kehittely on vaativa tehtävä ja aikaa on vähän, Lehto sanoo.

Hän pitää Kelan toimeentulotuen maksamisongelmia varoittavana esimerkkinä ja kehottaa porrastamaan sote-uudistuksen voimaantuloa.

– Esimerkiksi niin, että se tulisi aluksi voimaan joissakin maakunnissa voimaan ja toisissa ei, tai sitä kokeiltaisiin ensin julkisen sektorin sisällä. Olennaista on se, että uudistuksen toiminnasta pitäisi ensin saada tuntumaa rajoitetussa tilassa.