Sote tekee paluuta eduskuntaan – Kiuru toi jo istuntoon kuntia uudistukseen paimentavia lakeja

Sosiaali- ja terveysministeriön uumenissa muhiva sote-uudistus tekee puolen vuoden hiljaiselon jälkeen paluuta myös eduskuntaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toi tiistain istuntoon jatkoaikaa varten kaksi jo vuosien varrelta tutuksi tullutta lakia, joilla paimennetaan kuntia kohti uudistusta.

Niin sanotun Paras-lain perusteella kunnat eivät voisi irtautua lain mukaisista yhteistoimintajärjestelyistä niin, että ne eivät täyttäisi noin 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Sopimusten rajoituslailla taas tiukennetaan kuntien ja kuntayhtymien ulkoistamissopimuksia koskevia vaatimuksia.

Kunnan ja kuntayhtymän on liitettävä ulkoistamissopimuksiin irtisanomisehto, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittäisi 15 prosenttia kyseisen järjestäjän vuosittaisista käyttötalousmenoista.

– Nyt malttia koko väelle, sanon sen nyt rehellisesti. Tässä esityksessä, jota me käsittelemme eduskunnassa hallituksen esityksenä, muuttuu ainoastaan yksi kohta, irtisanomisehto tiukkenee. Aikaisemmalla hallituskaudella on jouduttu kiristämään irtisanomisehtoa jo aikaisemmin, Kiuru totesi.

Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen katsoi, ettei kuntien ja kuntayhtymien toimivallan rajoittaminen ole ongelmatonta lähivuosien kannalta.

– Erityisesti olisin kaivannut syvempää arviointia siitä, tulevatko rajoitukset tarpeettomasti nostamaan kuntien ja kuntayhtymien kustannuksia tässä tilanteessa, kun tiedämme, että kuntien taloudellinen tilanne on historiallisen haastava. Hidastavatko ne palvelutuotannon tarpeellista kehittymistä, on toinen iso kysymys.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen (kesk.) myönsi, ettei jatkuvien jatkoaikojen myöntäminen rajoituslaille ja Paras-laille ole välttämättä hyvä asia.

– Mutta se johtuu kyllä siitä, että emme ole saaneet sote-uudistusta tehtyä, ja siinä olemme vähän koko salinakin vastuullisia, että näin joudutaan nyt tässä tekemään,

Vehviläinen muistutti, että voimassa olevia lupia investointeihin on annettu 78 kappaletta ja vain 5 kappaletta niistä on hylätty.

– Eli tämä kertoo siitä, että tämä rajoituslaki on toiminut erittäin hyvin. Myös käsittelyajat ovat lyhyitä, eli neljässä kuukaudessa on pystytty käsittelemään nämä.

Vehviläinen huomatti, ettei rajoituslaki myöskään estä uusia sopimuksia.

– Kysymys on vain siitä, että nyt näihin sopimuksiin pitää tulla irtisanomisehto eli tuleva maakunta voi sitten aikanaan irtisanoa sopimuksen, jos sopimus ei ole järjestäjän kannalta oikea.

Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen näki, että rajoituslakia tarvitaan, jotta nyt ei tehdä lyhytnäköisiä kokonaisulkoistuksia ja betonoida palvelurakennetta haitallisesti.

Sarkkisen mukaan sote-jätit kulkevat kunnissa tälläkin hetkellä etsimässä isoja ulkoistuksia talousahdingossa olevilta kunnilta, joten rajoituslain tiukentaminen on tarpeen.

– Joskin on todella syytä muistaa, niin kuin täällä on sanottu, että ulkoistuksia ei kielletä, vaan näihin sopimuksiin täytyy sisällyttää tämä irtisanomisehto.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz tivasi Kiurulta, tarvitaanko maahan todellakin uutta hallintoa.

– Tähän asti on sanottu, että ”juu, juu mutta samalla lakkautetaan sitten elyt ja avit ja maakuntien liitot ja muut”. Ei lakkauteta. Tässä teidän esityksessänne ei lakkauteta, tuodaan vaan uutta hallintoa, Zyskowicz huomautti.

Vehviläinen huomautti Zyskowiczille, että kukaan ei rakasta hallintoa.

– Jos sellaista joku väittää täällä, niin se on aivan pötypuhetta.

Vehviläinen sanoi ajattelevansa niin, että viime kauden opetus on tehdä mahdollisimman yksinkertaista ja kaunista. Ensin tehdään hänen mukaansa sote ilman uusia elementtejä ja sellaisella rakenteella, jolla se on mahdollista.

Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen näki, että viime kaudella soten ongelmat kietoutuivat paljolti erittäin laajaan valinnanvapauteen.

–  Ja pidän parempana ja me keskustassa pidämme parempana sitä, että nyt uudistetaan ensin julkinen puoli ja sitten otetaan näitä yksityisiä yrityksiä vahvemmin mukaan, Kurvinen päätti.