Sipilä: Ikävimmältä tuntuu, kun politiikassa mukana olevien motiivit kyseenalaistetaan

Someaikana politiittinen keskustelu on enemmän pikavoittojen hakemista. Poliittinen keskustelu tapahtuu otsikkotasolla ja asioihin otetaan kantaa nopealla tahdilla niitä paljon miettimättä. Myös poliitikot itse syyllistyvät tähän kilpailemalla nopean viestinnän ilmatilasta, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvelee.

Keskustan puheenjohtaja Sipilä oli Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen haastateltavana Kannattaako politiikkan lähteä haukuttavaksi?-iltatilaisuudessa Keski-Porin kirkossa maanantaina. Tilaisuus oli osa SuomiAreena-viikkoa Porissa.

– Kansanedustajaksi pääseminen vaatii rahaa ja sittenkin kyseessä on vain pätkätyö. Saman palkan voi saada sellaisistakin töistä, joissa ei altista itseään julkiselle haukkumiselle. Kansanedustajan työtä seurataan tarkasti ja yksityiselämä kärsii. Miksi kukaan ylipäätään lähtee politiikkaan? Jolkkonen kysyi.

Sipilän mielestä politiikassa voi oikeasti vaikuttaa asioihin, mutta vaikuttaminen vaatii myös henkilökohtaista paloa.

– Pitää olla suuri intohimo sydämessä muuttaa asioita. Kaikki jotka harkitsevat politiikkaan lähtemistä joutuvat käymään intohimokeskustelun itsensä kanssa siitä, onko intohimo suurempi kuin huoli vaikeuksista. Jos löytää myönteisen vastauksen intohimon puolesta, voi olla varma, että politiikkaan kannattaa lähteä.

Sipilä kertoo itse lähteneensä politiikkaan perusteellisen pohdinnan jälkeen.

– Sain kerran ohjeen, että älä Juha koskaan sano ei, jos tulee yllättäviä tilanteita ja tarjouksia. Ajatus kypsyi, ja sopivasti muutama kuukausi tämän jälkeen minua pyydettiin eduskuntavaaliehdokkaaksi. Pohdin viikonlopun yli ja soitin kymmeniä puheluita läheisille, ennen kuin sitten suostuin. Ajattelin ensiksi soittaa kuullakseni perusteluita sille, miksi ei kannattaisi lähteä ehdolle. Kaikki kuitenkin kannustivat tarttumaan tilaisuuteen ja tässä ollaan.

Poliitikkojen ja median suhdetta pääministeri ja piispa pohtivat pitkään. Sipilän mielestä someajan lyhytjännitteisyys, sekä epäkunnioittava keskustelukulttuuri on vakava haaste ja hän perääkin perusteellisempaa pohdintaa yhteiskunnallisten ilmiöiden perussyistä, sekä syvempää keskustelua arvoista.

– Kaikkein ikävimmältä tuntuu, että poliitikkojen motiivit kyseenalaistetaan. En ole itse koskaan kyseenalaistanut toisten arvoja ja vilpitöntä halua toimia arvojensa pohjalta maailman parantamiseksi. Kaikki toiminta lähtee ihmisten ja yhteisöjen oikeaksi kokemista arvoista. Siksi yhteiskunnassa tarvitaan paljon enemmän arvokeskustelua.

Sipilä haluaa muuttaa myös poliitikkojen toimintaa. Sen lisäksi, että hän haluaa kilpailevien poliitikkojen välille kunnioittavampaa keskustelukulttuuria, pääministeri haluaa muuttaa koko politiikan tekemisen tapaa.

– Tulin politiikkaan tuodakseni siihen yritysmaailmasta tuttua aikaansaamisen kulttuuria. Poliitikkojen tulisi mielestäni asettaa enemmän selkeitä, mitattavissa olevia tavoitteita. Näin voidaan sanoa, ovatko poliitikot onnistuneet. Tämä näyttää paremmalta myös äänestäjien suuntaan, Sipilä pohtii.

Piispan kysymykseen siitä, miltä julkisen haukunnan kohteena oleminen tuntuu, Sipilä vastasi erottaen toisaalta itseensä ja toisaalta läheisiinsä kohdistuvat viestit.

– Pyrin olemaan huomioimatta itseeni kohdistuvan asiattoman kommentoinnin ja herjaamisen. Oma itsesuojelu lähtee siitä, ettei murehdi sellaisia. Mutta se tuntuu pahalta kun perheelle ja läheisille lähetetään herjaavia, ilkeitä viestejä. Tällainen on onneksi jo vähentynyt.