Sinimustapaitojen pelko sai Suomen säätämään lain, joka ohjasi kansalaisten pukeutumista
90 vuotta sitten pukeutuminen oli Suomessa iso poliittinen kysymys. Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud vahvisti 5. huhtikuuta 1934 puserolain, jolla kiellettiin sakon tai vankeuden uhallla käyttämästä asuja tai asun osia, jotka korostavat jäsenten kuulumista johonkin poliittiseen puolueeseen.
Syy pukeutumista hillitsevään puserolakiin liittyi ennen kaikkea isänmaalliseen kansanliikkeeseen (IKL). Äärioikeistolainen liike tunnettiin mustista paidoistaan ja sinisistä solmioistaan.
Puserolailla haluttiin kuitenkin hillitä myös muiden kuten kommunistien tai kansallissosialistien tunnuksenomaisia pukeutumistyylejä.
Pukeutumistyylien pelättiin ruokkivan radikaalien suuntauksien toimintaa. Aatteellista suuntausta ilmaisevat asut oli kielletty opetusministeriön toimesta kouluissa jo vuotta ennen puserolain astumista voimaan.
Laki ei miellyttänyt IKL:ää. Asiasta käytiin kiihkeää keskustelua eduskunnassa myös lain voimaan astumisen jälkeen.
Turun Sanomat kertoi vuonna 2008, että IKL:n kansanedustaja Kaarlo Kares vaati eduskunnassa vuonna 1936 myös punaisten urheiluasujen kieltämistä. Punainen väri tunnetaan yleisesti vasemmiston aatteellisena värinä.
Maalaisliittolainen oikeusministeri Urho Kekkonen ei Kareksen ehdotusta niellyt. TS:n mukaan hän huomautti, että myös monella porvarillisella urheiluseuralla on punainen urheilupuku.
TS kertoo Kekkosen todenneen, että näyttää suorastaan hauskalta, kun esimerkiksi helsinkiläisseura IFK:n juoksijat kiertävät punaisine paitoineen urheilukenttää.
Puserolaki säädettiin alusta alkaen määräaikaiseksi. Sen oli tarkoitus päättyä vuonna 1936.
Lakia kuitenkin jatkettiin kaikkiaan kolme kertaa. Puserolaki poistui vuoden 1945 lopussa.