Seurakuntien haudanhoitosopimukset parista kympistä yli sataan euroon vuodessa – yksityisetkin palveluntarjoajat mahdollisuus

Haudanhoitosopimuksien hinnoissa on seurakuntien välillä vaihtelua muutamasta kympistä yli sataan euroon. Suomen evankelisluterilaisen kirkon tilastojen mukaan hautojen hoitomaksujen hinta yhdeltä kesältä oli vuonna 2020 keskimäärin 64 euroa.

Keskimäärin kalleimmat hoitomaksut peritään Espoon, Helsingin ja Tampereen hiippakuntien seurakunnissa, halvimmat hoitomaksut ovat taas Kuopion ja Lapuan hiippakuntien seurakunnilla.

Hautaustoimilain mukaan seurakuntien hautojen hoitomaksut saavat olla enintään haudan hoitamisesta aiheutuvien kustannusten suuruisia.

Hintaerot selittyvät usein seurakunnan tarjoamien hoitopalveluiden laajuudella. Esimerkiksi joissain seurakunnissa saatetaan ostaa kalliimpia kukkia tai niitä saatetaan huolitella enemmän. Kukkien lisäksi palveluihin voi kuulua muistomerkin puhdistusta tai haudan havutusta syksyisin.

–  Yleensä merkittävin tekijä on työvoimakustannus. Toki kukatkin maksavat, mutta hinnoissa merkittävin tekijä on usein, kuinka intensiivisesti hautoja hoidetaan, kertoo Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo.

Jotkut seurakunnat ovat myös ulkoistaneet hautojen hoidon, jolloin seurakunta perii asiakkaalta sen, mitä seurakunta maksaa yrittäjälle. Myös paikalliset olosuhteet vaikuttavat maksujen suuruuteen, sillä eri puolella Suomea on erilaisia kulttuureita siitä, mitä hautojen hoidolta odotetaan.

–  Meillä on luonnonmukaisia metsähautausmaita, joissa haudalla kasvaa valmiiksi jo kanerva ja puolukka. Eihän hautaa tarvitse kuin käydä pitämässä siistinä. Jos hauta vaatii nurmikon leikkuuta jopa pari kertaa viikossa, se on kokonaan toinen juttu, Palo kertoo.

Seurakuntien tarjoamat haudanhoitopalvelut eivät ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto. Hautojen hoitoon voi tilata palveluita myös yksityiseltä puolelta tai haudan voi hoitaa itse.

–  Jos vaikka kukkakauppa haluaa tarjota tällaista palvelua, niin se on täysin mahdollista. Tämähän ei ole mikään seurakunnan monopoli, kertoo Palo.

Haudanhoitomaksuista tulee erittäin vähän asiakaspalautetta Palolle, vaikka hän saakin kansalaisilta puheluita aika ajoin.

Myös Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoellin mukaan yhteydenotot ovat hyvin harvassa liittyen hautojenhoitopalveluihin.

Jos seurakunnan hinnat eivät miellytä, hintoja kannattaa vertailla.

–  Aina kannattaa kysellä hintoja, jos paikkakunnalla on vastaavia toimijoita, kertoo Beurling-Pomoell.

Monet seurakunnat tarjoavat myös viiden tai kymmenen vuoden haudanhoitosopimuksia. Useissa seurakunnissa pidemmät hoitosopimukset tulevat maksajalle vuosittain kalliimmiksi kuin yhden vuoden sopimukset.

Syynä on Palon mukaan se, että hautojen hoidon kustannukset on katettava saaduista maksuista. Nykyisin varoja on vaikea sijoittaa turvallisesti ja tuottavasti niin, että ne kattaisivat tulevaisuudessa mahdollisesti kasvaneet hoitokustannukset.

–  Aiemmin oli odotettavissa, että pääomalle saa hyvän korkotuoton ja kustannukset eivät välttämättä nouse yhtä paljon kuin korkotuotto, Palo kertoo.

Palon mukaan seurakunnat eivät mielellään tee pitkiä sopimuksia ja Kirkkohallituksen ohjeissakin kehotetaan, että yli 10 vuoden sopimuksia ei pitäisi tehdä.

Monet asiakkaat kuitenkin haluavat seurakunnalta pitkäaikaisia sopimuksia, jotta haudanhoitoasioihin ei tarvitse palata vuosittain.