Saarikko ja Kulmuni olivat Tornion vaalipaneelissa eri mieltä alueellisten keskussairaaloiden määristä

Varapuheenjohtajaehdokkaat kantoivat huolta keskustan heikon kannatuksen nostamisesta
Keskusta

Kysymys alueellisten keskussairaaloiden määrästä jakoi mielipiteitä, kun keskustan puheenjohtajaehdokkaiden kiertue saapui sunnuntaina Tornioon.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ei halunnut luvata Peräpohjolan keskustapiirin vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä tentissä, että keskussairaalat tulevat säilymään sekä Rovaniemellä että Kemissa tulevan sote-uudistuksen jälkeen.

Saarikko sanoi, ettei hän voi luvata kahden keskussairaalan mallia yhteen maakuntaan siksi, koska siitä ei välttämättä voida pitää kiinni.

Hänen mukaansa kyse on hallinnollinen. Hän kertoi puolustavansa kahta sairaalaa Lapin maakunnassa, mutta hallinnollisesti se saattaa tulevaisuudessa tarkoittaa vain yhtä keskussairaalaa. Kemi ja Rovaniemi olisivat silloin yhden keskussairaalan kaksi yksikköä.

– Rehellisyyden nimissä haluan olla lupauksissani varovainen, Saarikko sanoi.

Keskustan istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni oli sitä mieltä, ettei yhden keskussairaalan malli ole ”taivaasta annettu”. Hänen mielestään kahden keskussairaalan malli voitaisiin säilyttää niissä maakunnissa, joissa se on jo käytössä.

Käytännössä se tarkoittaa Etelä-Savoa ja Lappia. Niissä pitää Kulmunin mukaan olla myös jatkossa kaksi keskussairaalaa niin, että molemmissa tehdään leikkauksia ja ympärivuotista päivystystä.

Asia pitää hänen mielestään kirjata lakiin.

– Tämä olisi pitänyt hoitaa kuntoon jo viime vaalikaudella. Jos se (kahden keskussairaalan malli) olisi laissa, täällä olisi vältetty iso miljardiluokan ulkoistus. Sillä vältettäisiin myös mahdollinen maakunnan repeäminen kahtia, hän summasi.

Puheenjohtajaehdokas Ilkka Tiainen ei halunnut ottaa asiaan kantaa. Neljäs puheenjohtajaehdokas, kansanedustaja Petri Honkonen ei esteiden vuoksi osallistunut Tornion paneeliin.

Kulmuni nosti alueelliset synnytyssairaalat esiin myös Suomen alhaisista syntyvyysluvuista puhuttaessa. 

Hän kertoi kokeneensa kaksi vuotta sitten vaikeimman hetken politiikassa, kun hänen pyrkimyksensä Kemin synnytyssairaalan säilyttämiseksi ei saanut varauksetonta tukea keskustan sisällä. 

Kulmunin mielestä Suomessa pitäisi korottaa monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajaperheiden lapsilisiä.

Saarikon mielestä perhepalveluissa pitäisi kiinnittää huomiota ennen kaikkea alan ammattilaisten välisen yhteistyön lisäämiseen. Hänen mukaansa liian usein käy niin, että apua tarvitseva perhe joutuu asioimaan useiden eri virkamiesten kanssa.

Saarikko korosti myös perhevapaauudistuksen tärkeyttä.

Tiaisen mukaan Suomessa pitäisi vähentää lapsiin ja perhe-elämään liittyvää ahdistuneisuuspuhetta. Hänen mielestään on huolestuttavaa, jos ihmiset jättävät lasten hankinnan väliin lisääntyvien ilmastokuormien pelossa.

Tiainen olisi valmis helpottamaan myös kotiin tilattavien palveluiden hankintaa.

Keskustan varapuheenjohtajaehdokkaat kantoivat puheenvuoroissa huolta keskustan heikon kannatuksen nostamisesta.

Riikka Pakarisen mukaan kannatusalhossa rypevä puolue kaipaa sillarakentajia, jotka kykenevät ymmärtämään sekä maaseutumaista että kaupunkimaista asumista ja elämäntapaa.

Pasi Kivisaari kannusti keskustalaisia rohkeammin etsimään kannatusta myös palkansaajien ja kuntatyöntekijöiden keskuudessa.

Hilkka Kemppi ottaisi puolestaan keskustalaiset kuntapäättäjät vahvemmin mukaan puolueen kehittämiseen. Puolueen pitäisi hänen mukaansa tarjota myös kuntapäättäjille enemmän työkaluja paikallisen politiikan tekemiseen.

PuoluesihteeriNÄ jatkokautta tavoittelevan Riikka Pirkkalaisen mukaan keskustalle on kertynyt paljon järjestöllistä korjausvelkaa.

Syyllisiä asiasta on turha hänen mielestään etsiä, tärkeämpää on saada asia kuntoon. Siihen hän lupasi antaa jatkossakin oman panoksensa.