Risto Siilasmaa varoittaa virheistä tekoälyn kehityksessä – näitä ovat sudenkuopat
Suomi kompastelee taloudessa, koska se ei ole kyennyt toimimaan vääjäämättömien tosiasioiden edessä ja panostamaan rajusti kasvavaan teknologia-alaan.
Näin sanoo tietoturvayhtiö With Securen perustaja Risto Siilasmaa.
Keskustan järjestämässä osaamisen kasvupäivässä eduskunnassa puhunut Siilasmaa luetteli madonlukuja siitä, miten huonosti suomalainen elinkeinoelämä on pärjännyt.
Maailman 5000 suurimman yhtiön joukkoon mahtuu 20 suomalaista yhtiötä, joista yksikään ei ole päässyt maailman keskikasvuun, joka on 3,4 prosenttia.
Inflaatiokorjattuna suomalaisten yritysten keskikasvu on yhden prosentin luokkaa, kun Ruotsissa se on yli 8 prosenttia, Siilasmaa kertoi.
Siilasmaan mukaan teknologia-ala luo arvoa kymmenen kertaa nopeammin kuin kaikki muut alat yhteensä.
– Meillä suurimmat teollisuusyritykset enimmäkseen eivät ole kovin tuotekehityskeskeisiä. Ne eivät ole teknologiayhtiöitä eivätkä ne ole ratsastaneet aallolla, joka on muuttanut maailmaa viimeisten vuosikymmenten aikana.
Teknologiassa merkittävässä roolissa on tekoäly.
– Tekoälyn kyvykkyys nousee, sen käyttökustannukset laskevat ja osaajien määrä nousee nopeasti, Siilasmaa sanoi.
Miten tekoälyssä oleva potentiaali sataisi myös Suomen laariin?
Siilasmaan mukaan on aika kysyä, mitkä itsestäänselvinä pidetyt rajoitteet häviävät. Suomessa esimerkiksi kansalaisten osaaminen ei ole kehittynyt toivotulla tavalla viimeisten 25 vuoden aikana.
– Entäs jos niukka osaaminen muuttuisi runsaudensarveksi, osaamista olisikin yllin kyllin tarjolla tekoälyn toimesta?
Tekoäly vapauttaa aikaa muulle, Siilasmaa totesi.
– Meillä on kaikilla kiire. Entä jos yhtäkkiä aikaa onkin runsaasti?
Siilasmaan mukaan tekoälyn kehitystä voi tuhota kolmella asialla.
Ensimmäinen on tekoälyn käytön kieltäminen.
– Sitten juristit pohtivat kaksi vuotta, mitä tekoälyä saa käyttää. Sinä aikana tekoälyjen valtasuhteet muuttuvat moneen kertaan ja se työkalu mikä lopulta valitaan, ei ole läheskään paras.
Siilasmaa mainitsee toisena asiana liian vähäiset muutokset kuten sen, että asetetaan tavoitteeksi 50 prosentin tuottavuuskehitys, jolloin ei tarvitse muuttaa mitään, mutta tekoälyä hyödyntäen asioita tehdään vähän nopeammin.
– Mutta jos tavoitellaan 500 tai 5000 prosentin tuottavuuskehitystä, niin jokainen ymmärtää, että ei voida tehdä kuten ennen, vaan asioita pitää miettiä kokonaan puhtaalta pöydältä. Miten asioita voisi tehdä uudella tavalla? Voidaanko joku tekeminen poistaa kokonaan?
Siilasmaa varoittaa myös odottelusta tekoälyn hyödyntämisessä.
– Kolmas iso sudenkuoppa on se, että meillä on aikaa, ei ole kiire. Se on aina joku toinen, jolla on kiire ja joka tekee nopeasti.
Siilasmaa korosti, että kaikessa tekemisessä tärkeintä on toimia olemassaolevan tiedon mukaan.
Hän huomautti, että kestävyysvajeestakin on tiedetty Suomessa jo ainakin 20 vuotta, mutta silti se tuntuu yllättävän lähes päivittäin.
Siilasmaa kertoi, että optimistisenkin syntyvyysennusteen mukaan Suomessa on vain 1,5 työikäistä yhtä eläkeikäistä kohden vuonna 2070.
– Minua hämmentää, miten tällaisen täysin ennakoitavissa olevan kansallisen kriisin edessä meillä on niin epäselvä toimintaohjelma.
Eläkeuudistuksia ja muita toimia on toki tehty, mutta Siilasmaan mukaan edessä oleva ongelma on silti valtava. Hän ei syytä liian vähäisistä toimista yhtä yksittäistä puoluetta, vaan kaikkia yhdessä.
Syntyvyys laskee myös globaalisti. Puolet maailman lapsista syntyy Afrikassa vuonna 2050, Siilasmaa kertoi.
– Jo tällä hetkellä yli 50-vuotiaat kuluttavat maailmassa yli puolet yksilöiden kulutuksesta. Se johtaa mielenkiintoisiin asioihin. Aikuisten vaippojen myynti ylittää jo lasten vaippojen myynnin monessa maassa, hän sanoi.
Keskustaakin Siilasmaa kehotti toimimaan tiedon ja väistämättömien kehityskulkujen pohjalta.
– Jos pelkästään seurataan mitä tapahtuu, niin se on vain melua. Jos vain ajatellaan, niin se on vain teoriaa. Jos kytketään nämä kaksi toisiinsa, niistä tulee kyky nähdä tulevaisuuteen ja toimia oikealla tavalla.
Siilasmaa nosti esimerkiksi Kodakin, joka keksi 1970-luvulla digitaalisen kameran, mutta meni konkurssiin digitaalisen valokuvauksen johdosta vuonna 2011.
Digitaalisen kuvauksen kehittyminen oli koko ajan nähtävissä, mutta Kodak ei toiminut sen mukaisesti.
– Heillä oli 60 prosenttia maailman valokuvauspaperin markkinoista. Se oli heille niin kannattavaa, että he eivät yksinkertaisesti halunneet tunnustaa tosiasioita.
– Mikä on keskustan valokuvauspaperi? Voiko se olla vaikka maaseutu, Siilasmaa kysyi.
Siilasmaan mukaan esimerkki ei tarkoita, että Kodakin olisi pitänyt luopua valokuvauspaperin myynnistä tai keskustan pitäisi luopua maaseudun asioista.
– Vaan se tarkoittaa sitä, että panostetaan siihen voittavaan teknologiaan ja ollaan myös siinä merkittäviä toimijoita.
