Rikosten selvittämisasteessa ei ole tapahtunut romahdusta, sanoo Poliisihallitus
Rikosten selvittämisasteessa ei ole tapahtunut suurta muutosta eikä varsinkaan romahdusta, sanoo Poliisihallitus STT:lle.
Aiemmin tällä viikolla muun muassa STT uutisoi, että rikosten selvitysaste on kääntynyt laskuun Suomessa. Käänne kävi ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksesta.
Sen mukaan kaikkien rikosten yleinen selvitysaste oli nousussa noin 15–20 vuotta. 2000-luvun alussa noin 73 prosenttia rikoksista saatiin selvitetyiksi, vuonna 2019 jo 82 prosenttia. Vuonna 2020 yleinen rikosten selvitysaste painui kuitenkin jälleen 73 prosenttiin. Vuonna 2021 se laski edelleen 63 prosenttiin.
Poliisihallituksen mukaan selvittämisasteen näennäinen lasku selittyy kuitenkin tieliikennelain muutoksella kesäkuun alussa vuonna 2020. Tuolloin tieliikennelain vähäisistä rikkomuksista määrättävä rikesakko korvautui hallinnollisella liikennevirhemaksulla.
Ennen lakimuutosta kaikista tilastoiduista rikoksista noin 40–45 prosenttia oli liikennerikkomuksia, joista käytännössä kaikki kirjautuivat liikennevalvonnan yhteydessä selvitetyiksi rikoksiksi. Kun nämä ovat poistuneet tilastoista, sekä kaikkien tilastoitujen rikosten määrä että selvitysaste ovat pudonneet.
Esimerkiksi vuonna 2019 poliisi tilastoi yli 320 000 liikennerikkomusta. Vuonna 2021, ensimmäisenä kokonaisena vuonna lakimuutoksen jälkeen, enää 7 300.
Tieliikenteen rikesakkoja ei poliisin käsiteltäväksi siis enää juuri tule. Aiemmin näiden suuri määrä ja niiden sataa prosenttia lähestyvä selvitysaste kaunistivat kaikkien tilastoitujen rikosten selvitysastetta.
Poliisihallituksen mukaan poliisi seuraa toiminnassaan erityisesti rikoslakirikosten selvitysastetta ja tutkinta-aikaa.
Rikoslakirikosten selvitysasteessa ei ole poliisin tilastojen mukaan tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia, vaan se on vuosina 2016–2022 heilahdellut 60 prosentin kummallakin puolella.