Rantakangas tähtää maakuntavaltuustoon – Katainen lähdössä myös kuntavaaleihin

Ehdokkuus kuntavaaleissa kiinnostaa kansanedustajista yli puolta.

Keskustan 49 kansanedustajasta kuntavaaleissa ehdolle on lähdössä 23 edustajaa, maakuntavaaleissa yhdeksän.

Suuri osa keskustan kansanedustajista ei vielä ole tehnyt päätöstä maakuntavaalien suhteen, käy ilmi Kuntalehden ja Kommuntorgetin tekemästä kyselystä.

Kaikista kyselyyn vastanneista 154 kansanedustajasta 102 ilmoitti lähtevänsä ehdolle kuntavaaleissa. Vuoden 2018 maakuntavaaleihin on lähdössä ehdolle 21 edustajaa.

Tämä on minulle luonteva kokonaisuus. Näen joka tasolla, miten asiat etenevät.

Elsi Katainen

Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen on näillä näkymin lähdössä ehdolle niin kuntavaaleihin kuin maakuntavaaleihinkin.

– Satavarma ei tietenkään voi olla, mutta tämä on minun ratkaisuni ja poliittisen historiani jatkumo, vuonna 2000 Pielaveden kunnanvaltuuston äänestetty ja puheenjohtajaksi valittu Katainen toteaa.

Kansanedustaja Kataisesta tuli vuonna 2007.

Kataisella on menossa neljäs kausi kuntapolitiikassa ja kolmas kausi maakuntahallituksessa.

– Tämä on minulle luonteva kokonaisuus. Näen joka tasolla, miten asiat etenevät. Minulle on myös tärkeää, että juuret säilyvät siellä missä ne ovat. Haluan olla mukana muutoksessa.

Katainen on pohdiskellut ehdokkuuksia, eikä halua tässä vaiheessa pois sulkea mitään. Hänen mielestään kansanedustajat voivat hyvin olla ehdolla myös kunta- ja maakuntavaaleissa.

– Terveellistä on jokaisen kuitenkin pohtia, mihin aika riittää.

Katainen kokee ehdokkuuden myös velvollisuutena ja kotikunnasta on tullut pyyntöjä olla ehdolla myös ensi kevään kuntavaaleissa.

Hän arvelee, että kansanedustajalla ei jää aikaa keskeisimpien tehtävien, kuten puheenjohtajuuksien, hoitoon.

Katainen on Pielavedellä myös valtuustoryhmänsä puheenjohtaja ja osallistuu valtuuston ja kunnanhallituksen kokouksiin.

Maakuntavaltuusto on uusi ja mielenkiintoinen.

Antti Rantakangas

Myös Antti Rantakankaalla on pitkä kokemus kuntapolitiikasta. Hän aloitti Pulkkilan kunnanvaltuustossa vuonna 1993.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen Rantakangas teki linjavalinnan ja jätti kuntapolitiikan. Hän oli tuolloin Haapaveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Rantakangas valittiin eduskuntaan viidennen kerran.

Elsi Kataisen tavoin Rantakangasta kiinnostaa olla mukana luomassa uutta maakuntahallintoa.

– Maakuntavaltuusto on uusi ja mielenkiintoinen. On hyvä, että siellä on mukana päättäjiä, jotka hallitsevat kokonaisuuksia, miten alueiden palvelut järjestetään ja miten alueita kehitetään.

Rantakangas muistuttaa, että suoralla vaalilla valittavat maakuntavaltuutetut eivät aja oman kuntansa, vaan koko alueen, etua.

Kansanedustajilla on Rantakankaan mukaan hyvät edellytykset nähdä alueet kokonaisuutena.

Elsi Kataisen ja Antti Rantakankaan tavoin maakuntavaaleihin ehdolle ovat keskustalaisista kyselyn mukaan lähdössä Esko Kiviranta, Olavi Ala-Nissilä, Hannu Hoskonen, Lasse Hautala, Markus Lohi, Martti Talja ja Mikko Kärnä.

Talja, Hautala, Hoskonen ja Kiviranta ovat mukana myös kuntavaaleissa.

Matti Vanhanen on ehdolla Nurmijärven valtuustoon, mutta ei maakuntavaltuustoon.

Mikko Savola ja Katri Kulmuni eivät hekään lähde maakuntavaaleihin, mutta ovat ehdolla kuntavaaleissa. Anu Vehviläinen, Eeva-Maria Maijala eivät ole asettumassa ehdolle kummassakaan vaalissa.

Tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko osallistuu kuntavaaleihin Turussa, mutta ei tiedä vielä osallistuuko maakuntavaaleihin.

Kyselyyn eivät vastannet Seppo Kääriäinen, Juha Rehula, Markku Rossi, Juha Sipilä, Kimmo Tiilikainen, Tapani Tölli, Timo V. Korhonen, Olli Rehn, Hanna Kosonen, Eerikki Viljanen ja Anne Berner.