Ranskan entinen presidentti Giscard d’Estaing on kuollut 94-vuotiaana koronaviruksen aiheuttaman taudin seurauksena

Ranskan entinen presidentti Valery Giscard d’Estaing on kuollut 94-vuotiaana, kertoo hänen lähipiirinsä uutistoimisto AFP:lle. Ex-presidentin perhe kertoo uutistoimistolle tämän kuolleen koronaviruksen aiheuttaman taudin seurauksena.

Giscard d’Estaing kuoli keskiviikkoiltana maan keskiosassa sijaitsevassa kodissaan perheensä ympäröimänä.

–  Hänen terveydentilansa oli huonontunut ja hän kuoli covid-19-taudin seurauksena, hänen perheensä sanoi AFP:lle annetussa lausunnossa.

Perheen mukaan entisen valtionpäämiehen hautajaiset järjestetään yksityistilaisuutena, edesmenneen toiveiden mukaisesti.

Ex-presidentti oli joutunut viime kuukausina useampaan otteeseen sairaalahoitoon.

Ranskalaislehti Le F igaron mukaan hän joutui marraskuun puolivälin jälkeen sairaalaan sydänvaivojen vuoksi. Tätä ennen hän oli joutunut sairaalaan ainakin myös syyskuussa, jolloin sairaalareissun syynä oli lehden mukaan keuhkoissa ollut lievä tulehdus.

Giscard d’Estaing oli Ranskan presidenttinä vuodesta 1974 vuoteen 1981, jolloin hän hävisi vaaleissa Francois Mitterrandille. Giscard d’Estaing oli ennen kuolemaansa Ranskan vanhin edelleen elossa oleva presidentti.

Le Figaron mukaan Giscard d’Estaing oli maan nuorin presidentti, kun hänet valittiin tehtävään 70-luvulla. Tuolloinkin hän oli kuitenkin jo lähemmäs 50-vuotias.

Yksi miehen viimeisistä julkisista esiintymisistä nähtiin viime vuoden syyskuun lopulla. Giscard d’Estaing oli tuolloin saattamassa hautaan maata vuosina 1995–2007 presidenttinä luotsannutta Jacques Chiracia, joka oli ollut keskiviikkona kuolleen kollegansa hallituksessa pääministerinä.

Presidenttikautensa aikaan hän edisti maassa useita radikaaliksi koettuja uudistuksia. Hän muun muassa laski äänestysiän 18 ikävuoteen ja laillisti abortin. Brittilehti Guardianin mukaan Giscard d’Estaing olisi myös muun muassa sallinut maassa avioeron yhteisestä ilmoituksesta.

Brittilehden mukaan hän solmi Euroopassa läheisen suhteen muun muassa Länsi-Saksan tuolloiseen liittokansleriin Helmut Schmidtiin. Lehden mukaan he loivat yhdessä pohjan Euroopan yhteiselle rahaliitolle ja eurolle.

AFP:n mukaan Giscard d’Estaingin johtamistyyli oli rentoutuneempi kuin edeltäjillään. Hänet saattoi toisinaan nähdä julkisella paikalla pelaamassa jalkapalloa tai soittamassa haitaria. Hän kutsui itsensä myös tavallisten kansalaisten koteihin illalliselle ja isännöi jäteauton kuljettajia aamiaisen merkeissä.

Ranskan nykyinen presidentti Emmanuel Macron kunnioitti AFP:n mukaan edeltäjänsä muistoa kuvaillen tämän seitsemänvuotisen presidenttikauden muuttaneen Ranskan täysin.

–  Hänen kuolemansa on syössyt Ranskan suruun, Macron sanoi ja kuvaili edesmenneen presidentin olleen valtion palvelija sekä edistyksen ja vapauden poliitikko.

Ranskan presidenttinä vuosina 2007–2012 toiminut Nicolas Sarkozy puolestaan ylisti suurta älykkyyttä, jota Giscard d’Estaing käytti analysoidakseen monimutkaisimpiakin kansainvälisiä ongelmia.

–  Hän onnistui modernisoimaan Ranskan poliittisen elämän, Sarkozy sanoi Twitterissä julkaisemassaan lausunnossa.

Politicon mukaan ranskalaisjohtaja tuli nuoremmille sukupolville tutuksi puheestaan, jolla hän myönsi tappionsa Mitterrandille. Tuolloin hän hyvästeli kansan sanoen ”Au revoir”, jonka jälkeen hän poistui työpöytänsä äärestä teatraalisesti.

Ennen kuolemaansa Giscard d’Estaing toimi Ranskan perustuslakineuvoston jäsenenä.

Giscard d’Estaing sai elinaikanaan myös osansa skandaalinkäryisistä otsikoista. Vuonna 1979 hänen maineensa ja uransa koki kovan kolauksen, kun hänen syytettiin ottaneen aiemmin talousministerinä toimiessaan vastaan timantteja Keski-Afrikan entiseltä keisarilta Jean-Bedel Bokassalta.

Vuonna 1996 kuollutta Bokassaa on pidetty yhtenä Afrikan julmimmista diktaattoreista. Häntä syytettiin poliittisten vastustajiensa murhaamisesta, ja hurjimpien väitteiden mukaan hän valmistutti ruumiinosista ruokaa ja syötti sitä ulkomaisille vierailleen.

Ex-presidentin kiistelyistä huolimatta skandaali varjosti hänen presidentinvaalikampanjaansa miehen tavoitellessa jatkokautta. Hän hävisi sosialisti Mitterrandille yli miljoonalla äänellä.

Giscard d’Estaing lopetti aktiiviuransa politiikassa vuonna 2004. Eläkepäivinään hän keräsi mainetta kirjoittamalla rohkeita romaaneja. Näistä esimerkkinä mainittakoon vuoden 2009 teos Prinsessa ja presidentti, joka kuvasi ranskalaisjohtajan ja brittiprinsessan välistä romanssia.

Kirjan koettiin olevan niin elävä kuvaus edesmenneestä prinsessa Dianasta, että julkaisu johti myös spekulaatioihin kirjassa kuvattujen tapahtumien todenmukaisuudesta.

Brittilehti Daily Mailin mukaan Giscard d’Estaing on kuitenkin vakuutellut teoksen olleen täyttä fiktiota, vaikka Diana toimikin kirjan inspiraationa.

Ex-presidentin viimeistä vuotta tahrasi seksuaalirikostutkinta. Ikääntyneestä presidentistä aloitettiin keväällä tutkinta, joka liittyi tähän kohdistettuihin seksuaalirikossyytöksiin.

Tutkinta liittyi saksalaisen toimittajan syytöksiin, joiden mukaan Giscard d’Estaing olisi ahdistellut häntä toistuvasti presidentin toimistossa Pariisissa tehdyn haastattelun jälkeen, kertoivat viranomaiset uutistoimisto AFP:lle. Toimittajan kuvailemien tapahtumien aikoihin Giscard d’Estaing oli 92-vuotias.

Giscard d’Estaingista rikosilmoituksen tehnyt Ann-Kathrin Stracke kertoi yrittäneensä työntää ex-presidenttiä pois luotaan, mutta ei onnistunut siinä.

Hänen onnistui kertomansa mukaan saada kameramies avukseen. Kuvaaja oli Stracken mukaan kaatanut lampunvarjostimen harhauttaakseen Giscard d’Estaingia sillä aikaa, kun hän asetti toimittajan ja presidentin väliin tuolin.

Ex-presidentti kiisti syytökset.

Giscard d’Estaing oli avioitunut vuonna 1952 ja hänellä oli vaimonsa kanssa neljä lasta, kaksi tytärtä ja kaksi poikaa.