Putin Suomeen: Asialistalla brexit, Ukraina ja turvallisuus

Tutkijat eivät odota Venäjän presidentin Vladimir Putinin perjantaiselta Suomen-vierailulta käänteentekeviä avauksia.

Ennemminkin on kyse tavanomaisesta vuoropuhelusta, jota on hyvä käydä myös poikkeuksellisena aikana.

STT kysyi ulkoministeriön erikoistutkijan Sinikukka Saaren, Venäjään erikoistuneen Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Katri Pynnöniemen ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijan Hanna Smithin näkemyksiä Putinin vierailusta.

He arvioivat Suomen-vierailun osoittavan Venäjän halua päästä takaisin normaalimpaan kanssakäymiseen muiden, etenkin EU-maiden, kanssa.

Toisaalta Venäjän ja lännen väliset ongelmat, ei vähiten Ukrainan sota, hiertävät diplomaattisia välejä yhä.

Ensi viikon Nato-maiden huippukokous voi kiristää lännen ja Venäjän välistä ruuvia taas yhdellä kierteellä, joten Putinin vierailu voi olla hyvä saada pois alta ennen sitä.

Niinpä Itämeren heikentynyt turvallisuustilanne ja Venäjän Nato-suhde noussevat valtionpäämiesten keskustelussa esille.

Pynnöniemi ennakoi, että Putin haluaa Kultarannassa puhua taloudesta ja talousyhteistyön uudelleenkäynnistämisestä pakotteista huolimatta.

– Ongelmat eivät kuitenkaan ole poistuneet, ja tuottavan yhteistyön tekeminen on yhä hankalaa, hän sanoo.

Molemminpuolinen etu olisi kuitenkin, jos asiassa päästäisiin vähitellen eteenpäin.

Venäjä saattaisi toivoa, että Suomi voisi toimia jonkinlaisena viestinviejänä EU:ssa siinä vaiheessa, kun pakotetilannetta seuraavan kerran arvioidaan.

– Ukrainan kysymys ja Minskin sopimuksen tilanne ovat varmasti yksi keskustelukokonaisuus perjantaina, ennakoi Smith.

Oman lisänsä Venäjän vuoropuheluun niin Suomen kuin muidenkin maiden kanssa tuo sisäpolitiikka.

Venäjällä pidetään syksyllä duuman vaalit. Ne kasvattavat maan sisäisen turbulenssin todennäköisyyttä ja vievät huomiota pois ulkosuhteista.

– Vaalit ovat Venäjän politiikassa tarkka paikka, jolloin pitää keskittyä huomattavasti enemmän sisä- kuin ulkopolitiikkaan, Smith toteaa.

EU tunnetaan organisaationa Venäjällä varsin huonosti, toteaa Saari. Siksi venäläismediassa brexit on tulkittu merkiksi EU:n sortumisvaarasta.

– EU:n kannatus nähdään kaikkiaan hyvin heikkona, vaikka itse asiassa useassa EU-maassa tuki unionille on varsin vahva ja integraatio syvään juurtunutta.

Perussuomalaisten nuorten aloite EU-kansanäänestyksen järjestämisestä on Saaren mukaan uutisoitu venäläismediassa verraten laajasti, ja eron kannatuksen uskotaan olevan Suomessa yleistä.

Pynnöniemi toteaa, että Britannian EU-ero vahvistaa Venäjällä näkemystä unionin sisäisistä ongelmista ja kriisistä ja se sinällään sopii maan politiikkaan hyvin.

Venäjän suhde Britanniaan on ollut huomattavan kireä jo kauan.

Siksi EU ilman Britanniaa voi olla Venäjän kannalta helpompi neuvottelukumppani esimerkiksi sanktiokysymyksessä.

Smith huomauttaa, että Venäjä on perinteisesti onnistunut kehittämään yhteistyötä paremmin Manner-Euroopan kuin Britannian kanssa.

EU:n painopisteen siirtyminen mantereelle voisi myös välillisesti heikentää Yhdysvaltain asemaa Euroopassa, mikä sekin sopisi Venäjälle, arvioi Smith.