Puolustusselonteolle satoi kiittäviä ja hyviä arvosanoja

Helsingissä saatiin tiistaina esimakua hallituksen puolustusselon eduskuntakäsittelystä, kun eduskuntapuolueiden kansanedustajat ottivat yhteen aiheen tiimoilta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa.

Kaikki seminaariin osallistuneet kansanedustajat vihreitä myöten antoivat puolustusselonteolle joko kiitettävän tai hyvän kouluarvosanan lukuun ottamatta vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia, jolta heltisi selonteolle vain kutonen.

Andersson arvosteli selontekoa ennen muuta ”alarmistisesta” ja uhkia liioittelevasta Suomen toimintaympäristön kuvauksesta.

Selonteossa nostetaan näkyvästi esille Krimin valtaus, Itä-Ukrainan konflikti ja Venäjän muut pyrkimykset asemansa vahvistamiseen.

– Meidän mielestämme ei ole Suomen edun mukaista lähteä liikkeelle tällaisesta kuvauksesta, Andersson sanoi.

Porvaripuolueiden edustajien mielestä Suomeen kohdistuvia uhkia ei selonteossa liioiteltu.

– Vuoden 2014 kevättalven jälkeen on tapahtunut paljon sellaista, mikä on muuttanut todellisuutta Itämeren alueella ja Euroopassa, ex-puolustusministeri Stefan Wallin (r.) muistutti.

Kokoomuksen Sofia Vikmanin mielestä paras turva sille, että Suomessa saadaan elää rauhassa on se, että varaudutaan pahimpaan.

– Se että uhkista puhutaan vältellen tai kaunistellen ei lisää suomalaisten turvallisuutta tippaakaan, Vikman painotti.

Toimintaympäristön kuvauksen ohella keskustelua herätti muun muassa asehankintojen rahoitus.

Anderssonin ja vihreiden Krista Mikkosen mielestä on pidettävä huolta, ettei ilmavoimien ja laivaston suurhankinnat syö varoja koulutukselta tai sosiaaliturvalta.

SDP:n Mika Kari muistutti, että isojen asehankintojen ohella täytyy pitää huolta varusmiesten koulutuksesta ja puolustusvoimissa palvelevien sotilaiden jaksamisesta.

Perussuomalaisten Tom Packalén kannatti puolustusmäärärahojen lisäämistä, mutta kyseenalaisti puolustusrahojen suuntaamisen kalliisiin hävittäjäkoneisiin ja laivaston uusiin aluksiin.

Hornetin korvaamisen hintalapuksi on arvioitu 7–10 miljardia euroa ja laivaston alushankintojen hinnaksi 1,2 miljardia euroa.

Packalénia huoletti se, että mahdollinen hyökkääjä voi yllättävällä ohjusiskulla tuhota Suomen kalliit hävittäjäkoneet kentille ennen kuin ne ovat ehtineet ilmaan.

– Hyökkääjällä on aina etunaan yllätysmomentti. Me tiedämme sotahistoriasta, että kaikki sodat ovat perustuneet yllätyshyökkäyksiin, Packalén painotti.

Packalén korosti, että kyseessä oli hänen henkilökohtainen mielipiteensä eikä puolueen kanta.

Eduskunta keskustelee puolustusselonteosta täysistunnossaan kahden viikon päästä 8. maaliskuuta.