Puoliväliriihi tuo rahaa tutkimukseen ja turvallisuuteen

Hallitus puntaroi maanantaina ja tiistaina, miten se on edennyt ohjelmansa toteutuksessa ja mihin pannaan paukkuja loppuvaalikaudella.

Puoliväliriihessä hallitus tekee suurimpia talous- ja linjapäätöksiään sitten hallitusohjelman.

Pöydällä ovat ainakin työllisyysasiat, turvallisuustilanne ja mahdollisesti ministereiden salkkujako.

Suuria veroratkaisuja kevään puolivälitarkastelussa tuskin on luvassa, vaikka veroasiat ovat kannustinloukkuihin liittyen pöydällä. Isot veroratkaisut ovat jäämässä syksyn budjettiriiheen, jolloin kuva talouden lähivuosien näkymistä tarkentuu.

Vaikka Suomen taloustilanne on piristynyt, hallituksen työllisyystavoitteesta ollaan vielä kaukana.

Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on linjattu, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä. Työllisyystoimet ovatkin yksi puolivälitarkastelun isoimmista kysymyksistä.

Hallitus pyrkii puoliväliriihessä löytämään ratkaisuja ainakin kannustinloukkujen purkamiseen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aikaisemmin, että pöydällä ovat asumistuet ja verotus, mutta myös erilaiset maksut, kuten päivähoitomaksujen alennus kannustinloukkujen purkamiseksi.

Hallituksen puoliväliriihessä arvioitaneen myös työvoiman kohtaantoa eli sitä, miten työttömät ja avoimet työpaikat kohtaisivat alueellisesti ja ammatillisesti nykyistä paremmin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan esimerkiksi Valmet Automotiven rekrytoinneissa iso ongelma on työvoiman liikkuvuudessa, mikä vaivaa Suomea laajemminkin.

Myös vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisesta keskustellaan. Orpon mielestä puoliväliriihen yhteydessä tulisi löytää ensimmäiset askeleet perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi.

Jännitystä riiheen tuo myös mahdollinen ministereiden salkkujako. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aikaisemmin ilmoittanut olevansa valmis lisäämään ministerien määrää työ- ja oikeusministerin työkuorman vuoksi.

Sipilä sanoo ehdottaneensa yhdistelmäsalkkujen jakamista hallituskumppaneilleen jo syyskuussa. Hänen mukaansa tuolloin salkkujen jakamiseen ei vielä ollut valmiutta, eikä asiasta keskusteltu sen enempää.

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) on kuvaillut työtaakkaansa kahden salkun ministerinä kohtuuttomaksi.

Suomen lähialueilla tapahtuneet terrori-iskut näkyvät puoliväliriihen lopputuloksissa. Sipilä uskoo, että turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota puoliväliriihen varojen jaossa ja ”turvallisuuden kori” tulee saamaan jotakin.

Saajina olisivat Sipilän mukaan poliisivoimat ja erityisesti suojelupoliisi. Eduskunnan hallintovaliokunta on linjannut, että poliisien määrä pitää vakiinnuttaa lähitulevaisuudessa minimissään 7 500:aan, jotta Suomi pystyy vastaamaan kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen.

Valiokunta vaatii muillekin turvallisuusviranomaisille merkittäviä lisähauiksia, koska nykytilanteessa vain kaikkein kriittisimmät tehtävät pystytään hoitamaan. Lisäresursseja halutaan esimerkiksi itärajan valvontaan.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on sanonut, että turvallisuusviranomaisten määrärahatasoa pitää tarkastaa vastaamaan nopeasti heikentynyttä turvallisuustilannetta. Hänen mukaansa tarkat luvut selviävät riihessä.

Rahallisesti isoja odotuksia puoliväliriihessä liittyy uusiin panostuksiin innovaatioihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, esimerkiksi Tekesille. Rahoitusta niihin haetaan yritystukien karsimisesta, mitä on yritetty jo monet kerrat aiemmin.

Tukien karsimisesta on laajaa yhteisymmärrystä, mutta kun mennään yksittäisiin karsittaviin tukiin, homma on vaikeutunut.

Myös apteekkijärjestelmän uudistamisessa voidaan päästä eteenpäin puoliväliriihessä.

Hallituspuolueiden apteekkityöryhmä sai muutama päivä sitten valmiiksi ehdotukset siitä, miten kilpailun avaamisessa ja sääntelyn purussa pitäisi edetä.

Työryhmä ei ottanut vielä kantaa siihen, pitäisikö esimerkiksi itsehoitolääkkeitä olla myynnissä myös ruokakaupoissa ja marketeissa tai luovutaanko apteekkien määrään ja sijoittumiseen liittyvästä sääntelystä tai vapautetaanko hintakilpailu.