Puhemies Matti Vanhanen puolustaa tiukasti rikoslain kiihottamispykälää – "Laki on syntynyt tarpeesta"
Kiistely kansanedustajien sananvapauden rajoista jatkaa vellomistaan eduskunnan kevätistuntokaudella, joka polkaistaan käyntiin ensi viikolla.
Aiheen pitää pinnalla valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen eduskunnalle esittämä pyyntö saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Mäenpää vertasi salipuheenvuorossaan viime vuoden kesäkuussa turvapaikanhakijoita torjuttaviin ja haitallisiin vieraslajeihin.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on joutunut toistuvasti paimentamaan jyrkkää puheenpartta viljeleviä edustajia.
– Loukkaavia sanavalintoja käytetään nykyään tehokeinona. Meidän pitäisi kuitenkin pyrkiä keskustelukulttuuriin, jossa ei leimata tai syyllistetä, Vanhanen pohtii.
Presidentti Sauli Niinistö joutui perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon hampaisiin puolustaessaan rikoslain kiihotuspykälää uudenvuodenpuheessa.
Halla-ahon mielestä laki kaventaa sananvapautta ja mahdollistaa mielivaltaiset tulkinnat. Myös esimerkiksi kokoomuksen Wille Rydman on kannattanut pykälän poistamista.
Vanhaselta ei kuitenkaan heru ymmärrystä näillä vaatimuksille.
– Mikä ihmeen intressi yhteiskunnalla olisi mahdollistaa se, että kansanryhmiä voisi kiihottaa toisiaan vastaan? Historiassa ei ole sellaisesta mitään hyvää esimerkkiä. Laki on syntynyt tarpeesta.
Puhemies korostaa, että jopa maahanmuuton kaltaisista tunteita kuohuttavista poliittisista kysymyksistä pitää voida käydä kriittistä keskustelua lakia rikkomatta.
Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta tuli viime viikolla kuluneeksi 75 vuotta.
Juhlapäivää varjostivat antisemitistiset teot Turussa ja Tampereella. Turussa synagogaa tuhrittiin punaisella maalilla.
Helsingin Kampissa sijaitsevalle synagogalle valtio on puolestaan myöntänyt turvallisuusrahoitusta uusien uhka-arvioiden perusteella.
Vanhanen painottaa, että yhteiskunnan pitää tuomita ykskantaan kaikenlainen ryhmien vainoaminen.
– Tapahtumat kertovat siitä, että edelleen on ihmisiä, jotka haluavat häväistä tai vihata jotakin uskontokuntaa tai ihmisryhmää. Juuri tämän takia tarvitaan nykyistä lainsäädäntöä.
Poliisi käynnisti viime vuonna useita kansanedustajiin kohdistuvia tutkintoja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Niistä vain perussuomalaisten Mäenpään tapauksessa on kyse täysistunnossa pidetystä puheenvuorosta.
Kansanedustajan syytesuojan purkaminen edellyttäisi eduskunnan äänestyksessä 5/6-enemmistöä, mutta Mäenpää näyttää olevan turvassa – perussuomalaiset aikovat nimittäin estää jäsenensä syyttämisen.
Kansalaiset voivat helposti kokea, että kansanedustajia koskevat erilaiset säännöt kuin muita.
Matti Vanhanen
Vanhasen mielestä edustajien ei pitäisi lyödä kantojaan lukkoon ennenaikaisesti.
Perustuslakituomioistuimen tulee puhemiehen mukaan saada ensin muodostaa kantansa ilman ulkoisia paineita.
– Nykyisessä mielipideilmastossa kansalaiset voivat helposti kokea, että kansanedustajia koskevat erilaiset säännöt kuin muita, Vanhanen varoittaa.
Itse edustajien syytesuojaa Vanhanen puolustaa, koska kansanedustajan puheoikeus on hänestä ”arvo sinänsä”.
– Syytesuoja ei kuitenkaan ole lupalappu rikkoa lainsäädäntöä, puhemies jyrähtää.
Eduskuntatyön ulkopuolella kansanedustajilla ei ole immuniteettia.
Esimerkiksi perussuomalaisten Ano Turtiaisesta on kirjattu rikosilmoitus Twitter-selkkauksen perusteella.
Turtiainen kirjoitti Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taposen kuuluvan munattomien nillittäjien ryhmään. Tällaisiin tapauksiin eduskunta ei ota kantaa.
Silti Vanhanen vetoaa kansanedustajiin, että he muistaisivat olevansa luupin alla myös vapaa-aikanaan.
– Toisaalta on toivottavaa, ettei edustajia myöskään nosteta tikun nokkaan muista ihmisistä poikkeavalla tavalla, puhemies lisää.
Päällimmäisenä Vanhaselle on jäänyt syyskaudesta mieleen totutteleminen uuteen hallituspohjaan.
Punamultahallituksen kipuilu kärjistyi lopulta pääministeri Antti Rinteen (sd.) eroon. Oikeisto-oppositio taas rummutti jyrkkää kritiikkiään heti alkumetreiltä lähtien.
Mutta millaisissa tunnelmissa Arkadianmäellä odotetaan kevään tohinoita?
– Suuressa kuvassa näen, että hallituspuolueet ottavat välillä edelleen toisistaan mittaa ja totuttelevat yhteistyöhön. Tämä on näkynyt erityisesti keskustan ja vihreiden välisenä nokitteluna, Vanhanen arvioi.
Vanhanen lupaa, että polttoaineverotuksen osalta tämän vaalikauden päätökset on jo tehty.
Hallitus kokoontuu puimaan ilmastopolitiikkaansa alkuviikosta ”Oikeudenmukaisen siirtymän yhteiskokoukseen”.
Puolueet tarkastelevat hankkeidensa etenemistä ja pähkäilevät uusia keinoja päästöleikkausten saavuttamiseksi. Hallituksen tahto on, että vuonna 2035 Suomi on hiilineutraali.
Kokouksessa puhutaan varmasti myös liikenteen päästöistä.
Keskustan kenttäväen pelot polttoaineverojen lisäkorotuksista ovat kuitenkin osoittautumassa turhiksi.
Vanhanen lupaa, että polttoaineverotuksen osalta tämän vaalikauden päätökset on jo tehty.
Elokuussa voimaan astuvat kertakorotukset vastaavat inflaatiota. Niistä sovittiin jo hallitusneuvotteluissa. Vanhanen huomauttaa, että samanlaisia teknisiä kiristyksiä on tehty jo usean vaalikauden ajan.
– Ilmeisesti ilmastoskeptikot ajattelevat, että hallitus pyrkii hillitsemään polttoaineiden käyttöä veronkorotuksilla. Tällainen tiukennus ei kuitenkaan heijastu kulutukseen.
Vanhasen mukaan ilmastotoimien laskua ei muutenkaan voi sälyttää vain joidenkin ihmisryhmien maksettavaksi, vaan päätöksissä pitää ottaa huomioon sosiaaliset ja alueelliset aspektit.
Kevään ykkösteemaksi kiilaa työllisyyspolitiikka, Vanhanen uskoo.
Hän pitää työllisten määrän nousua 17 000:lla verrattuna edellisvuoden joulukuuhun rohkaisevana signaalina.
– Hallituksen työllisyystavoite (75 prosentin työllisyys ja vähintään 60 000 uutta työllistä) on toteutumisuralla, vaikka tietysti työmarkkinatilanne saattaa aiheuttaa hieman takapakkia.
Vanhasen mukaan hallituksen tavoite on realistinen, mutta esimerkiksi vaikeasti työllistyvien saaminen mukaan työmarkkinoille edellyttää päättäväisiä toimia.
Hänestä hallitusohjelman rakentamisessa työllisyystavoitteen saavuttamisen varaan ei ole mitään ihmeellistä.
– Ohjelmat pohjautuvat aina tietyille talousolettamuksille. Tällä kertaa jokainen näkee, minkälainen merkitys työllisyydellä on julkiseen talouteen.
Keskustan kentällä on ollut punamultakaipuuta niin kauan kuin olen ollut mukana politiikassa.
Matti Vanhanen
Valtiopäivien avajaispuheessaan Vanhanen aikoo nostaa esille Suomen historiallisen kehnon väestökehityksen.
Nälkävuosien tasolle romahtanut syntyvyys ravistelee koko yhteiskuntaa; koulujen ykkösluokkia aloittaa entistä vähemmän, mutta vanhustenhuolto vaatii lisää resursseja.
– Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan eri sektoreilla ei voida ajatella resurssien säilyvän ennallaan. Pitää aidosti sopeutua siihen, että yksi suurimmista perustekijöistä muuttuu. Pystyykö yhteiskuntamme vastaamaan tällaiseen muutokseen?
Väestökatoa voidaan osittain lievittää maahanmuutolla, mutta kaikkia ongelmia se ei Vanhasen mukaan ratkaise.
– Varsinkaan, kun työmarkkinoillamme ei ole ollut kykyä hyödyntää maahanmuuttoa täysimääräisesti.
Vanhanen vakuuttaa, ettei keskustan kompastelu gallupeissa suuremmin hetkauta pitkän linjan poliitikkoa. Poliittinen mandaatti voitetaan vaaleissa – ei välimittauksissa.
Vanhanen pitää pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtamaa hallitusta ”erittäin paljon toiveita herättävänä”.
– Keskustan kentällä on ollut punamultakaipuuta niin kauan kuin olen ollut mukana politiikassa. Parhaimmillaan tämä kokoonpano pystyy hyviin saavutuksiin.
Puhemies seuraa huolestuneena kehitystä, jossa poliittista keskustaa lähellä olevat perinteiset joukkopuolueet ajautuvat ahtaalle.
Hän muistuttaa, että edustuksellisessa demokratiassa kansanedustajat joutuvat kautensa aikana ottamaan kantaa tuhansiin asioihin, vaikka he olisivat nousseet julkisuuteen yksittäisten kysymysten kiihkeinä ajajina.
Tällöin kokonaisvastuuta kantavat voivat joutua alttiiksi ankaralle kritiikille.
– Keskustan ja SDP:n kaltaisille puolueille tilanne on hankala, koska omaa profiilia pitäisi korottaa olemalla jyrkkä. Mutta yhteiskunta ei toimi jyrkkyydellä. Kansalaisten suuntaan voisi esittää kysymyksen: olisiko hyvä, jos jokainen puolue kaivautuisi omaan poteroonsa? Mielestäni laajan väestönosan pitäisi pitää kiinni valistuneesta ja järkiperäisestä linjastaan, puhemies vetoaa.