Puhemies Halla-aho eduskunnan Ukraina-keskustelussa: Venäjän hyökkäys paljasti Euroopan jättiläismäisen virheen
Eurooppa on oppinut ennen Ukrainan sotaa tekemistään virheistä, mutta niistä on maksettu myös kova hinta, arvioi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.).
– Venäjän hyökkäys paljasti sen jättiläismäisen virheen, jonka Eurooppa oli tehnyt ripustautuessaan venäläiseen kaasuun ja öljyyn, luottaessaan keskinäisriippuvuuden siunauksellisuuteen ja laiminlyödessään omaa puolustuskykyään, Halla-aho sanoi avatessaan eduskunnan ajankohtaiskeskustelun Ukrainan tilanteesta.
Halla-ahon mukaan kovinta hintaa maksavat tietenkin ukrainalaiset.
– Sadattuhannet ovat menettäneet henkensä tai terveytensä, miljoonat kotinsa.
Eduskunta vietti minuutin hiljaisen hetken sodan syyttömien uhrien muistoksi. Halla-aho muistutti, että lauantaina tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Venäjä käynnisti provosoimattoman ja oikeudettoman hyökkäyksensä Ukrainaan.
– Venäjän tarkoituksena oli nopealla operaatiolla valloittaa Kiova, eliminoida maan laillinen hallitus ja lopettaa Ukrainan olemassaolo itsenäisenä valtiona. Jälkikäteen arvioituna tiedämme, että Venäjä oli yliarvioinut omat kykynsä ja aliarvioinut sekä ukrainalaisten kyvyn ja halun puolustaa maataan että länsimaiden kyvyn ja halun reagoida hyökkäykseen.
Halla-ahon mukaan Venäjällä on suuri valmius aiheuttaa mittaamatonta tuhoa ja kärsimystä niin muille kuin omille kansalaisilleen.
– Meillä ei ole varaa eikä oikeutta väsyä. Emme voi sallia sitä, että aika olisi hyökkääjän puolella. Tavoitteidemme on oltava selkeät, ja meidän on tehtävä voitavamme niiden saavuttamiseksi.
Halla-aho nosti puheessaan esiin ukrainalaisen runoilijan Larysa Kosatsh-Kvitkan, taiteilijanimeltään Lesja Ukrajinkan, vuonna 1890 kirjoittaman kuuluisan runon Contra spem spero, ”toivottomuudesta huolimatta toivon”.
– Toivottomuudesta huolimatta toivokaamme, että vuosipäivän lähestyessä myös venäläiset pohtisivat, onko Ukrainan kaupunkien tuhoaminen, satojentuhansien venäläissotilaiden kuolema ja vammautuminen, kauppasuhteiden katkeaminen, poliittinen eristys ja rajojen sulkeutuminen tehnyt venäläisistä vauraampia, onnellisempia tai arvostetumpia.
Lehterillä keskustelua seurasi Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olha Dibrova.