Puheet ja teot eivät kohtaa hallituksen kulttuuripolitiikassa, paheksuu KOL – "Leikkaukset vaarantavat työpaikkoja"
Keskustaopiskelijat (KOL) kummeksuu Petteri Orpon (kok.) hallituksen kulttuuripolitiikan linjaa.
Vaali- ja juhlapuheissa korostetaan kulttuurin merkitystä, mutta samanaikaisesti tehdään historiallisen suuria leikkauksia suomalaiseen kulttuuriin, järjestö näkee.
– On ironista, että samaan aikaan, kun hallituspuolueet meuhkaavat suomalaisen kulttuurin katoamisesta, tehdään toimia, joilla suomalaisen kulttuurin arvostusta ja toimintaa heikennetään huomattavasti. Yhdet puheet ja toiset teot, keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja Fanny Storgårds sanoo tiedotteessa.
Keskustaopiskelijoiden mukaan hallituksessa ei näytetä ymmärrettävän sitä tosiasiaa, että suomenkielistä kulttuuria on mahdotonta ylläpitää ilman julkisen sektorin tukea.
Kyse on suomalaisen kulttuurin ja kielen asemasta sekä arvostuksesta, KOL muistuttaa.
– Kulttuuri on osa kansallista identiteettiämme ja perintöämme. Hallituksen toimet heikentävät kulttuuriperintömme säilymistä sekä vähentää taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä arvostusta, sanoo Storgårds.
Keskustaopiskelijat huomauttaa, että kulttuurin arvo ja merkitys taloudelle, elinvoimalle, alueille sekä koko yhteiskunnalle on tunnistettu hallituksen tuoreessa kulttuuripoliittisessa selonteossa. Epäsuhta syntyy kuitenkin hallituksen toimista leikata merkittäviä summia suomalaiselta kulttuurilta, KOL näkee.
Useammat kulttuurialan toimijat ovat joutuneet päättämään työnsä, koska he eivät enää ole saaneet avustusta toimintaansa, KOL toteaa. Esimerkiksi Oulun teatterin Lasten teatterifestivaali järjestetään nyt viimeistä kertaa yli 40 vuoden taipaleen jälkeen.
– Leikkaukset vaarantavat työpaikkoja, vähentävät kulttuuripalveluiden saatavuutta ja heikentävät Suomen vetovoimaa. Erityisen huolestuttavaa on, että leikkaukset kohdistuvat usein pieniin ja itsenäisiin toimijoihin, jotka ovat kulttuurisen monimuotoisuuden ja innovaatioiden kulmakiviä.
Kulttuuripoliittisen selonteon mukaan esimerkiksi audiovisuaalisen alan kokonaisarvo on noin 1,6 miljardia euroa, missä valtiontuki palautuu takaisin lähes 1,5-kertaisena.
Taide- ja kulttuurialan tuottama osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,1 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 4,4 prosenttia.
Toisin sanoen kulttuurialalla on mahdollisuus kasvaa myös Suomessa, KOL sanoo.
– Kulttuuripolitiikassa on tehtävä suunnanmuutos, sanoo Fanny Storgårds.