PTT:n tutkimusjohtaja: Suomen ruokavienti vetää, mutta tarvitsee kansallisen strategian – “Pikavoittoja ei ole tarjolla“
Suomen elintarvikevienti on kasvanut viime vuodet vilkkaasti. Vienti kasvoi viime vuoden aikana yli 14 prosenttia ja oli alkuvuonna yli 5 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja Hanna Karikallio tänään julkaistussa blogissaan.
Eniten on kasvanut sianlihan ja maitojauheen vienti.
Tutkimusjohtajan mukaan ongelmaksi nähdään kuitenkin se, että bulkkituotteina sianliha ja maitojauhe ovat hyvin alttiita maailmanmarkkinoiden muutoksille ja hintavaihteluille.
– Suomella ei ole kilpailuetua niiden tuottamisessa, joten vienti saattaa vähentyä ja sen kannattavuus heikentyä nopeasti, jos markkinatilanne kääntyy, hän muistuttaa.
Toinen ongelma viennissä liittyy Kiinan osuuden nopeaan kasvuun.
Viime vuoden alkupuoliskolla Kiinaan meni noin 4,6 prosenttia Suomen elintarvikeviennistä. Tämän vuoden alkupuoliskolla osuus oli jo 8,7 prosenttia. Erityisesti on kasvanut juuri sianlihan ja maitojauheen vienti.
– Kiinan tavoitteena on tulla mahdollisimman omavaraiseksi ruuantuotannon suhteen. Lisäksi Kiina perustaa elintarvikekauppaa entistä enemmän kahdenkeskisiin sopimuksiin strategisesti tärkeiden kumppaneiden kanssa. Ilman odottamatonta markkinahäiriötä on selvää, että Suomen elintarvikevienti Kiinaan tulee lähivuosina vähenemään perustuotteiden osalta, Karikallio sanoo.
Suomen valteiksi ruokaviennissä katsotaan usein puhtaus ja antibioottivapaus.
– Nämä ovat kuitenkin vaikeita valttikortteja, sanoo Hanna Karikallio.
– Niin kauan kuin ei ole kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja mittaamaan vaikkapa ruuan puhtautta, ovat nämä enimmäkseen subjektiivisia näkemyksiä. Yleisesti lähes kaikissa maissa suositaan kotimaista ruokaa, ja sitä pidetään turvallisempana ja puhtaampana kuin tuontielintarvikkeita, hän painottaa.
Karikallion mukaan elintarvikeviennin haasteisiin ei ole helppo tarjota ratkaisuja.
Yksi sellainen kuitenkin olisi kansallinen vientistrategia, jonka alan toimijat hyväksyvät ja johon ne sitoutuvat.
Strategia tarvitsee tuekseen tietoa siitä, mikä on Suomen vientipotentiaali nyt, miten paljon ja missä sitä pystytään kasvattamaan, ja minkälaista kasvua tavoitellaan eri tuoteryhmissä ja alueilla.
– Tavoitteet on hyvä pitää korkealla, mutta on hyvä olla realisti. Suomi ei ole maailmalla tunnettu ruuastaan eikä Suomeen matkusteta ruuan takia. Pikavoittoja ei ole tarjolla, Karikallio summaa.
