PTT:n selvitys: Turpeen käytön vähentäminen tuntuu eniten paikallisella tasolla – vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia
Turpeen käytön vähentäminen näkyisi taloudessa merkittävimmin paikallisella tasolla, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys.
Jos turpeen käyttö puolittuisi, laskisi esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla työllisten välitön määrä molemmissa maakunnissa reilut 100 henkilötyövuotta, ja välilliset vaikutukset mukaan luettuna runsas 200 henkilötyövuotta, eli yhteensä 400 henkilötyövuotta.
Turpeen käytön väheneminen 75 prosentilla taas laskisi näissä molemmissa maakunnissa välitöntä työllisyyttä vajaa 200 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyys mukaan luettuna reilut 300 henkilötyövuotta, eli yhteensä 600 henkilötyövuotta.
– Koska turvetoimiala on varsin keskittynyttä, laskisi valtaosassa maakuntia henkilötyövuosien määrä molemmissa käytön vähenemistapauksissa alle 100:lla, PTT toteaa tiedotteessaan.
Koko maan tasolla turve korvautuu muilla energian lähteillä, ja talous sopeutuu uuteen tilanteeseen. Korvaavat työpaikat eivät kuitenkaan välttämättä synny samoille aloille kuin turpeen arvoketjusta katoavat, joten vaikutukset paikallisesti voivat jäädä pitkäaikaisiksi.
PTT:n selvityksessä arvioitiin, mitkä ovat turvetoimialan välittömät ja välilliset vaikutukset kansan- ja aluetalouteen vuonna 2019, ja mitä tapahtuisi alan työllisyydelle, jos turpeen käyttö vähenisi 50 tai 75 prosenttia nykyisestä.
Selvityksen mukaan turvetoimiala työllistää koko Suomessa arvoketjussa noin 2 500 henkilötyövuotta, ja ala on keskittynyt erityisesti muutamiin seutukuntiin.
Suhteessa alueen kokoon ylivoimaisesti suurin merkitys turvetoimialalla on maakunnista Etelä-Pohjanmaalla ja seutukunnista Luoteis-Pirkanmaalla ja Haapavesi-Siikalatvalla. Näissä seutukunnissa turpeen nosto muodostaa noin kaksi prosenttia alueen yritysten työllisistä ja kolme prosenttia jalostusarvosta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi päästötön sähkön ja lämmön tuotanto 2030-luvun loppuun mennessä. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi asetettiin turpeen energiakäytön vähintään puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Turpeen polton ja turvetuotantoalueiden osuus Suomen kokonaispäästöistä on ollut 2010-luvulla noin 15 prosenttia.
Vuonna 2019 turvetoimialan tuotannon bruttoarvo oli puoli miljardia euroa ja työllisyys 1400 henkilötyövuotta.
Välittömien vaikutusten määrittely perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin turpeennoston toimialalta, ja välilliset vaikutukset määritettiin panos-tuotos-menetelmällä. Vaikutukset koskevat turvetoimialaa kokonaisuutena. Selvityksen rahoittivat Bioenergia ry ja Koneyrittäjät ry.