Presidentti Niinistö vierailee parhaillaan Ukrainassa, keskusteluissa Zelenskyin kanssa esillä Suomen poliittinen ja materiaalinen tuki
Presidentti Sauli Niinistö vierailee parhaillaan Ukrainassa. Vierailun ohjelmaan kuuluu muun muassa tapaaminen presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa maan pääkaupungissa Kiovassa.
Presidentin kanslian mukaan vierailulla osoitetaan Suomen vahvaa ja jatkuvaa tukea Ukrainalle. Presidenttien keskusteluissa on esillä ajankohtainen tilanne Venäjän 11 kuukautta sitten käynnistämässä hyökkäyssodassa, Suomen poliittinen ja materiaalinen tuki Ukrainalle sekä Ukrainan pyrkimykset oikeudenmukaisen rauhan aikaansaamiseksi.
Kyseessä on Niinistön ensimmäinen vierailu Ukrainaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksen sinne viime vuoden helmikuussa.
Niinistö tutustui tänään aamupäivällä sodan tuhoihin noin 40 kilometrin päässä Kiovan keskustasta sijaitsevassa Borodjankassa. Siellä vajaa vuosi sitten noin kuukauden kestänyt venäläismiehitys näkyi edelleen rikkiammuttuina kerrostaloina, joiden lopullista kohtaloa pohditaan yhä.
Jopa Borodjankan keskustassa oleva Taras Shevtshenkoa kuvaava patsas oli saanut osansa. Kansallisrunoilijan silmäkulmassa oli pieni luodin sisäänmenoaukko. Takaraivo oli revennyt melkein kokonaan.
Patsaan juurella Niinistö tapasi Kiovan lähialueen taisteluihin osallistuneita Ukrainan aluepuolustusjoukkojen sotilaita. He lahjoittivat Suomen presidentille venäläisen ammuslaatikon puisesta kannesta tehdyn ikonin, joka symboloi sodan sijaan ”rauhaa, rakkautta ja Jumalaa”.
Niinistö sai myös kiinnittää suojaliiviinsä sotilaiden joukko-osaston tunnuksen eli Kiovan suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin kuvan.
Yksi sotilaista osoittautui varsinaiseksi panssarikauhuksi: Nazarii Nazarov, kutsumanimi ”Käärme”, oli taistelutovereidensa mukaan tuhonnut henkilökohtaisesti singolla kaksi venäläisten panssarivaunua ja kolme panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa.
Ennen sotaa opiskeluille omistautuneen pojan vieressä seisoi tämän isä Ihor Nazarov, siviilissä eläinlääkäri mutta nyt taistelija kutsumanimellä ”Lohikäärme”. Isä ja poika olivat tarttuneet aseisiin vain kaksi viikkoa ennen venäläisten laajamittaisen hyökkäyksen alkua.
Sotilaiden prikaatin tiedotusupseeri Dmytro Kulibab, ”Saarni”, nauratti Niinistöä tiedolla, että Suomen presidentti on kotoisin Salosta. Niinistö itsekin kertoi jo havainneensa, että ”salo” on ukrainalaisittain suosittu ruokalaji – suolattu sianihra – jota hänen mukaansa pitäisi päästä maistamaan.
Suomen ja Ukrainan yhtäläisyyksiä kerrannut Kulibab myös tiesi Suomen menettäneen aikanaan Neuvostoliitolle suhteessa osapuilleen samansuuruisen osan alueestaan kuin mitä Venäjä nyt miehittää Ukrainassa.
– Toivon, että saatte nuo alueet takaisin, Kulibab sanoi.
– Meillä ei ole tällä hetkellä sellaista ajatusta, Niinistö vastasi tähän.
Suorapuheinen ukrainalaisupseeri tarttui heti presidentin ehdolliseen muotoiluun, joten Niinistö tarkensi vielä, ettei alueiden palauttamista Suomelle tavoitella ollenkaan.
Kulibab ehti myös livauttaa presidentille toiveen Leopard-panssareiden saamisesta Suomesta Ukrainaan.
Borodjankan ohella Niinistö vieraili aiemmin tänään myös joukkohaudoistaan surullisen kuuluisessa Butshan kaupungissa Kiovan lähellä.
Viime viikolla kerrottiin, että Suomi toimittaa Ukrainaan tähän asti suurimman meillä päätetyn puolustusapupaketin. Lisäavusta päätti presidentti Niinistö valtioneuvoston esityksestä.
Lähetyksen sisältämän suorituskyvyn korvaamisen on arvioitu maksavan Suomelle yli 400 miljoonaa euroa. Yhteensä Suomen Ukrainalle korvattavien asepakettien arvo on nyt 590 miljoonaa euroa. Uusimman lähetyksen arvo on siis yli kaksinkertainen aiemmin päätetyn puolustustarvikeavun arvoon nähden.
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sanoi tuoreeltaan, että Suomi toimittaa Ukrainaan raskasta aseistusta ja ampumatarvikkeita. Lähetyksen sisältöä ja toimitustapaa ei kuitenkaan kerrottu tarkemmin julkisuuteen. Ministeriö perusteli tätä sillä, että lähetyksen perille toimittaminen turvataan.
Sen ministeriö kuitenkin tarkensi, ettei lähetys sisällä Leopard-taistelupanssarivaunuja, joiden tarjoamisesta Ukrainalle on keskusteltu runsaasti viime aikoina Euroopassa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr). sanoi EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen maanantaina, ettei Suomessa ole vielä muodostettu tarkkaa kantaa siihen, millaiseen koalitioon Suomi voisi osallistua Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen lähettämisessä Ukrainaan.
Saksasta riippumaton koalitio taistelupanssarivaunujen lähettämiseksi on noussut esille keskusteluun, koska Saksa ei ole saanut toistaiseksi tehtyä päätöstä Leopard-vaunujen lähettämiseksi Ukrainaan. Saksaan on kohdistunut julkisuudessa kovaa painetta asian suhteen.
Saksan puolustusministeri Boris Pistorius sanoi viimeksi tänään, ettei Leopard-taistelupanssarivaunuista ole uutta kerrottavaa. Hänen mukaansa päätöstä valmistellaan ja se tehdään pian.
Niinistö on ollut viimeksi Ukrainassa vuoden 2021 elokuussa, jolloin hän osallistui Krim-foorumin huippukokoukseen Kiovassa. Huippukokouksen istunnon jälkeen Niinistö osallistui myös Zelenskyin isännöimälle lounaalle.
Niinistö tapasi presidentti Zelenskyin Ukrainassa ensimmäisen kerran vain muutama kuukausi tämän virkaan astumisen jälkeen eli syyskuussa 2019.
