”Pöpöt rakastavat ahdasta kaupunkia, ikävä kyllä” – Ajatuspaja Alkio laati tiekartan iskunkestävään Suomeen

Iskunkestävä yhteiskunta on sellainen, jossa kaikki ymmärtävät, että ikäviä yllätyksiä voi tulla, Ajatuspaja Alkion selvitys kuvaa.

– Mutta niiden edessä ei olla valmistautumattomia.

Ajatuspaja julkisti tänään keskiviikkona selvityksen ”Miten rakentaa iskunkestävää ja vastustuskykyistä Suomea – 50 ehdotusta siitä, mitä kansalaisten ja päättäjien pitää nyt tehdä”. Julkaisun on koonnut toimittaja Johanna Korhonen.

Selvitys esittää 50 toimenpidettä, jotka toimivat tiekarttana yhteiskuntaan, jossa suuriinkin yllätyksiin pystytään varautumaan. Julkaisu peräänkuuluttaa muutosvalmiutta kaikille tasoille kotitalouksista valtion tasolle.

– Miten sinä, läheisesi ja naapurustosi selviytyvät, jos sähköt katkeavat pitkäksi ajaksi? Jos ilma on sakeana jatkuvien metsäpalojen savusta? Jos myrsky on tuonut niin runsaat sateet, että viemärit eivät vedä ja tiet ja kadut ovat tulvan vallassa? Korhonen kysyy johdannossa.

Koronakriisi on osoittanut, miksi yhteiskunnan rakenteella ja alueellisuudella on väliä, selvitys muistuttaa.

– Pöpöt rakastavat ahdasta kaupunkia, ikävä kyllä. Kaupunkeja ei ole suunniteltu pandemiaturvallisiksi.

Kriisi on myös mahdollisuus, Korhonen huomauttaa. Selvityksen mukaan korona on vienyt maailmalla eteenpäin uudistuksia, joita ei aiemmin ole saatu käynnistymään.

– Euroopan unionin pääkaupunki Bryssel ilmoitti huhtikuussa 2020, että se sulkee käytännössä koko keskustansa autoliikenteeltä. Ydinkeskustaan pääsee autolla vain erityisestä syystä (huoltoajo, liikuntavammaisuus), auton on oltava vähäpäästöinen ja nopeusrajoitus keskusta-alueella on 20 kilometriä tunnissa. Järjestelyn tarkoitus on helpottaa jalankulkijoiden välisten turvavälien ylläpitoa.

Tiekartta haluaa toisaalta kehittää kaupunkeja väljentämällä niitä, toisaalta nähdä maaseudun ja monipaikkaisuuden uudet mahdollisuudet, vaikkapa kaksoiskuntalaisuuden kautta. Esimerkiksi kunnat ja taloyhtiöt voisivat tarjota etätyötiloja ja jokainen voisi turvata huoltovarmuutta omalla kasvimaallaan.

– Kuntaan on kaavoitettava tilaa asukkaiden omille viljelypalstoille niin runsaasti, että oman aarin saa edullista vuokraa vastaan käyttöönsä jokainen palstaviljelystä kiinnostunut.

Eräs tiekarttaa varten haastatelluista, yliopistotutkija Antti Puupponen huomauttaa luonnonvaratalouden kehittämisen olevan koko yhteiskunnan asia.

– Maatalousyrittäjillä on hyvinkin paljon kiinnostusta monipuolistaa tuotantoaan, uudistaa toimintatapojaan ja tehdä eri tavoin kuin ennen. Investoinnit ovat kuitenkin usein isoja. Jos yhteiskunta pitää tätä tärkeänä, se voi kannustaa ja tukea yrittäjiä muutokseen.

Käyntikortit on vaihdettava jo paljon aikaisemmin, hyvän sään aikana. Se aika on nyt.

Oikeudenmukaisuuden tunne ja sosiaalinen kestävyys lähtevät arjen ja jokaisen yksilön tasolta, tiekartta osoittaa. Kokemus osallisuudesta kasvattaa halua toimia yhteisen hyvän eteen.

Toimenpiteitä olisi edessä monenlaisia. Väestön koulutustaso ei ole noussut kymmeneen vuoteen, joten toimenpiteet tämän hyväksi parantaisivat ihmisten osallisuutta. Nuoria ja lapsia tulisi aidosti kuunnella päätöksenteossa antamalla esimerkiksi aitoa budjettivaltaa joihinkin asioihin. Kuntien sosiaalista osaamista, eli ihmisryhmien kykyä tulla toimeen keskenään, halutaan parantaa.

Päätöksenteon kriisivalmius on eräs tiekartan keskeisistä vaatimuksista: ”Kriisissä ihminen ei useimmiten ole altis yhtäkkiä omaksumaan jotain aivan uutta toimintatapaa tai näkökulmaa. Jos halutaan, että päättäjät osaavat toimia äkillisessä kriisissä monipuolisesti ja harkiten, tätäkin pitäisi ennalta harjoitella.”

– Juuri kriisissä tarvitaan oletusarvoisten päättelyjen kyseenalaistamista. Olisi eduksi, jos se keskustelutilanne saataisiin rikkaammaksi ja mahdollisimman moni näkökulma pääsisi harkintavaiheessa esiin, professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta sanoo selvityksessä.

Kriiseissä on sitä parempi, mitä useampi ihminen kykenee toimimaan yhteiseksi hyväksi, selvitys kiteyttää.

– Käyntikortit on vaihdettava jo paljon aikaisemmin, hyvän sään aikana. Se aika on nyt.