Keskustan Saarikko kiittelee Ajatuspaja Alkion selvitystä – "Nyt on elettävä myös jälleenrakennuksen aikaa"
Pehmeä voi osoittautua kovaksi, keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko pohtii kriiseistä selviytymisen keinoja.
Pehmeät arvot ja henkinen kestävyys ovat kriisinkestossa Saarikon mielestä jopa niin sanottuja kovia keinoja ja rajoituksia tärkeämpiä asioita. Saarikko käytti puheenvuoron Ajatuspaja Alkion tekemän selvityksen julkistustilaisuudessa keskiviikkona.
– Korona on osoittanut, että vain sellaiset rajoitukset, joita noudatetaan, toimivat. Siksi onkin tärkeää, että toimenpiteet koetaan oikeutetuiksi ja henkinen hyvinvointi ei kärsi liikaa. Onkin tarkasteltava rajoitusten vaikutusta pitkällä aikavälillä. Nyt on elettävä myös jälleenrakennuksen aikaa.
Suomi on koronakriisin hoidon mallimaa siksi, että suomalainen kulttuuri ja luonne on sekä ”terveen kriittistä että sopivan auktoriteettiuskoista”, Saarikko arvioi.
– Keskinäinen luottamus toinen toisiimme, instituutioihin ja demokratiaan on Suomessa hyvää. Rajoitukset on yhteistyössä osattu asettaa oikeaan aikaan ja oikean mittaisiksi.
Toimittaja Johanna Korhosen kokoamassa ”Miten rakentaa iskunkestävää ja vastustuskykyistä Suomea – 50 ehdotusta siitä, mitä kansalaisten ja päättäjien pitää nyt tehdä”-raportissa peräänkuulutetaan erityisesti kansalaisosaamista ja yhteiskunnan kykyä reagoida kun mahdollisiin kriiseihin varaudutaan. Lisää tietoa julkaisun sisällöstä löytää tästä linkistä.
– Kansalaisen ei pidä olla vain toiminnan objekti, vaan toiminnan subjekti, Saarikko kiteyttää.
Julkaisutilaisuudessa puhunut, raporttia varten haastateltu Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen toivoo kriisejä varten päättäjille ja asiantuntijoille yhteisiä tilannehuoneita, joihin on valmius kokoontua kun tarvitaan nopeasti tilannekuva ja johtopäätöksiä. Hän kuitenkin varoittaa johtajuuden keskittymisestä.
– Kun hetkellinen tilanne muuttaa päätöksentekoa hetkellisesti epädemokraattiseksi, jatkuvassa kriisissä uhka on, että se muuttaa käytännöt epädemokraattisiksi pysyvästi. Se on hyvä, että kriittistä harkintaa on käytetty koko koronakriisin ajan, ja kynnys koville toimille on ollut korkea, Hukkinen korostaa.
Suomalaisen luottamuksen kulttuurin lisäksi tiedeministeri näkee hyvänä, että koronakriisissä tutkittuun tietoon ja tieteeseen on opittu nojaamaan paremmin kuin ehkä koskaan aiemmin.
– Faktoista, tieteestä ja tiedosta on tullut osa jokaisen arkipäivää kun rokotteiden kehityksestä ja taudin kuvasta on haluttu tietää koko ajan uutta. Samoin historian kriiseistä on haettu oppia. Tämä on hieno vastaisku somesta tuttuun tiedon ja mielipiteiden sekoittamiseen, Saarikko katsoo.
Raportti peräänkuuluttaa yhdyskuntarakenteen väljyyttä myös kaupunkeihin, sillä ”pöpöt rakastavat ahdasta kaupunkia”. Maaseudun vahvuus kriiseissä on alkutuotannon lisäksi väljyydessä, ja tätä korostaa myös Saarikko.
– Monipaikkaisuus, paikkariippumattomuus, kaipuu väljemmille vesille, luontosuhteen korostuminen ja huoltovarmuus ovat maaseudun vahvuuksia.
– Suunnanmuutos on kiinni ihmisten valinnoista ja haaveista, ja ennen kaikkea siitä, onko yhteiskunta rakennettu niin, että se mahdollistaa ihmisten toiveita. Pitää olla isoja tavoitteita, usko siihen, että asioita voi muuttaa, Saarikko paaluttaa.