Pekkarinen syyttää kaasuyhtiöitä taipumisesta Putinin tahtoon: "Rupla pysyy korkeassa kurssissa"
Venäjä on katkaissut kaasutoimitukset muutamiin Euroopan maihin, koska nämä eivät olleet maksaneet kaasustaan ruplissa. Kaasutoimitukset voisivat päättyä samalla perusteella myös Suomeen.
Europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen (Renew Europe, kesk.) mukaan Venäjän vaatimuksiin ei pidä suostua.
– Venäjälle kysymys on siitä, että ruplan arvo vahvistuu. Sen jälkeen kun Putin kertoi, että tulee vaatimaan ruplilla laskujen maksamista, rupla lähti selvästi vahvistumaan. Nämä toimijat, jotka lähtevät ruplaralliin, tukevat sitä, että rupla pysyy korkeassa kurssissa, Pekkarinen sanoi Euroopan parlamentin meppikahveilla perjantaina.
Pekkarinen sanoo, että jos Venäjän toimintaan halutaan todella vaikuttaa, energiahanat pitäisi laittaa itse kiinni.
– Kun sota käynnistyi, Euroopan unioni on laittanut 43 miljardia euroa 66 päivän aikana rahaa Venäjälle. Se on hurja summa ja sillä Venäjä käy sotaa. Tähän verrattuna se tuki, mitä Ukrainalle on annettu, on tavattoman pieni, Pekkarinen vertasi.
Pekkarisen mukaan Saksan pitäisi asia ratkaista, mutta Saksa on kaikista riippuvaisin Venäjältä tulevasta kaasusta. Saksassa kaasua käytetään suurissa määrin kotitalouksien lämmitykseen.
– Saksan pitäisi ottaa tästä vastuuta ja olla rohkeampi pakotteiden toteuttamisessa. Se menettää taloudellisesti, mutta on hyötynyt niin paljon, mitä on halvalla kaasulla tavoittanut. Samaan aikaan viedään aseita Ukrainalle ja rahaa Venäjälle. Tämä paradoksi pitäisi pystyä ratkaisemaan.
Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) totesi, että Venäjä uhkailee, koska haluaa hallita ja olla mieluummin se, joka katkaisee itse kaasutoimitukset.
– Joka tapauksessa energian tuonti (Venäjältä) pitää sulkea kokonaan, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan kaasu pystytään korjaamaan LNG-pohjaisilla tuotteilla, mutta siitä tulee kaksin- tai kolminkertaisesti kalliimpaa.
Suomelle kaasuhanojen laittaminen kiinni ei olisi meppien mukaan mikään katastrofi.
– Suomessa kaasun osuus on niin pieni eikä se ole meille huoltovarmuuskysymys, että pitäisi olla juuri kaasua, jota käytetään, Niinistö kommentoi.
– Pitää olla kiitollinen aiemmille sukupolville, että ovat pitäneet Suomen energiapaletin niin monipuolisena, Silvia Modig totesi.
Meppien kesken keskustelua aiheutti myös EU:n taksonomiakäsittely. Taksonomian tavoite on luoda kriteeristö sille, minkälainen liiketoiminta on kestävää ympäristön kannalta.
– Siihen, onko Euroopan energiatarve hoidettavissa uusiutuvalla energialla siinä aikataulussa kuin mitä pitäisi pystyä hoitamaan, olen erittäin skeptinen. Kymmenessä tai 15 vuodessa se ei kertakaikkiaan onnistu, Pekkarinen totesi.
Tilaisuuteen osallistuivat mepit Petri Sarvamaa (EPP, kok.), Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.), Mauri Pekkarinen (Renew, kesk.), Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) ja Silvia Modig (The Left, vas.).