Pattitilanteet oikeusvaltiokiistassa ja brexit-kauppaneuvotteluissa varjostavat ylihuomista EU-huippukokousta
Euroopan unionin monivuotista budjettia ja 750 miljardin euron elpymispakettia pidättelevä oikeusvaltiokiista on edelleen ratkaisematta.
Eurooppaministerien tämänpäiväisessä kokouksessa ongelmaa ei juuri käsitelty, mutta eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi, että asia on pöydällä ylihuomenna alkavassa EU-johtajien huippukokouksessa eli Eurooppa-neuvostossa.
Oikeusvaltiomekanismia vastustavat Unkari ja Puola estivät viime kuussa rahakokonaisuuden etenemisen, eivätkä ne ole sittemmin suostuneet peruuttamaan vaatimuksistaan.
Puheenjohtajamaa Saksa on ponnistellut ratkaisun löytämiseksi.
– Korkean tason poliittisia neuvotteluja on käyty. Uskoakseni Saksan liittokansleri Angela Merkel on ollut tiiviissä yhteydessä niin Varsovaan kuin Budapestiinkin. Tässä asiassa olisi suotavaa, että sopu saavutettaisiin jo ennen Eurooppa-neuvostoa tai ainakin niin, että se voitaisiin siellä selkeästi vahvistaa, Tuppurainen kertoi eurooppaministerien videokokouksen jälkeen.
Oikeusvaltiomekanismi kytkee EU-tukien käytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen eli esimerkiksi siihen, että jäsenmaan oikeuslaitoksen itsenäisyyden on oltava turvattu. Mekanismilla pyritään ehkäisemään EU-rahojen väärinkäyttöä.
Yksinkertaistettuna oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin ja että kaikkia kohdellaan oikeuden edessä tasapuolisesti.
EU-diplomaatti kertoi eilen, että Unkarille ja Puolalle on annettu aikaa tähän päivään asti, jotta ne voisivat viestittää mahdollisesta halukkuudesta ongelmien ratkaisemiseksi.
Jos ne eivät sitä tee, siirrytään b-suunnitelmaan eli vaihtoehtoisiin toimiin, kuten elpymispaketin toteuttamiseen 25 jäsenmaan voimin ilman Unkaria ja Puolaa.
Komissio on jo tehnyt valmisteluja b-suunnitelmaa varten. EU-diplomaatin mukaan harkinnassa ovat olleet esimerkiksi perussopimusten mahdollistama tiiviimpi yhteistyö tai uuden hallitusten välisen sopimuksen luominen.
Tuppurainen korosti EU:n yhtenäisyyden tärkeyttä ja arvioi, ettei Suomi lähtökohtaisesti ole kovin innoissaan ratkaisusta, joka lähtisi erillisestä hallitusten välisestä sopimuksesta.
– Emme voi tietenkään jäädä Puolan ja Unkarin panttivangeiksi. Nyt on kuitenkin kyseessä tämän maanosan selviäminen ja taloudellinen elvyttäminen ja myös meidän seitsenvuotinen budjettimme.
Tuppurainen huomautti, että hallitusten välisessä sopimuksessa on ongelmansa, eikä sitä ole aiemmin sovellettu näin laajassa taloudellisessa mittakaavassa.
EU:ssa on aiemmin luotu esimerkiksi kriisirahasto EVM hallitusten välisenä sopimuksena. Tuppuraisen mukaan monivuotiseen budjettiin kytkeytyvä elpymispaketti on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi kokonaisuus.
Tuppurainen uskoo, että kompromissin mahdollistava elementti haetaan jo neuvotellun asetustekstin ulkopuolelta, esimerkiksi jonkinlaisen yhteisen julistuksen kautta.
Hänen mukaansa on selvää, että jo neuvoteltua asetustekstiä oikeusvaltiomekanismista ei enää avata.
– Mikä on huojentavaa, niin näyttää siltä, että tälle kannalle on jäsenmaiden vahva tuki.
Tuppurainen arvelee, että pattitilanne voi vaikeuttaa myös sovun löytämistä EU:n yhteisen ilmastotavoitteen kiristämisestä.
– Jotta ilmastotavoitteeseen päästään, on olennaista, että rahoitukselliset välineet, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, olisivat olemassa, Tuppurainen sanoi.
EU-maiden johtajien odotetaan päättävän huippukokouksessa EU:n ilmastotavoitteen kiristämisestä vuodelle 2030.
Suomi kuuluu ilmastokunnianhimoisten maiden joukkoon, jotka ovat valmiita kiristämään vuoden 2030 päästövähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon. Nykyinen tavoite on 40 prosenttia.
Ministerit saivat EU:n pääneuvottelija Michel Barnierilta katsauksen brexitin jälkeistä aikaa koskevan kauppasopimuksen neuvottelutilanteesta. Neuvottelujen viimeistely ei ole onnistunut, koska EU ja Britannia ovat edelleen erimielisiä kolmesta keskeisestä kysymyksestä.
Kiistan kohteena ovat tasavertaiset kilpailuolosuhteet, eli se, millä tavoin Britannia seuraisi jatkossa EU:n sääntelyä, kalastus sekä hallinto eli riitojen ratkaisu.
Britannian pääministeri Boris Johnson ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelivat pattitilanteesta eilisiltana puhelimitse ja sopivat, että kiistakysymyksiä tarkastellaan tulevina päivinä fyysisessä tapaamisessa Brysselissä. Päivämäärää tapaamiselle ei ole vielä sovittu.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Johnson kommentoi tänään, että osapuolet ovat vielä kaukana toisistaan. Johnsonin mukaan on rehellistä myöntää, että tilanne on hankala.
Pääneuvottelija Barnierin mukaan EU ei koskaan uhraisi tulevaisuutta nykyhetken vuoksi. Barnier tviittasi, että EU:n sisämarkkinoille pääsyyn sisältyy aina ehtoja.
Tuppuraisen mukaan Barnierilla on edelleen EU-maiden yhtenäinen tuki ja yhtenäisyys pitää loppuun saakka.
– Meillä on vielä pieni mahdollisuus sopimukseen, mutta tämä mahdollisuus käy päivä päivältä ohuemmaksi. Aika käy nyt todella vähiin, ja siirtymäkausi päättyy joka tapauksessa tämän vuoden lopussa, Tuppurainen arvioi.