Parlamentaarinen työryhmä perkaamaan veronkiertoa – myös talousvaliokunta haluaa kuulla Nordeaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) lupasi eduskunnan kyselytunnilla, että Suomeen perustetaan parlamentaarinen työryhmä veronkierron ja muun harmaan talouden kitkemiseen.

Oppositiopuolueista kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto kannattivat välittömästi ryhmän perustamista.

Keskustan kansanedustaja Mika Lintilä on ehdottanut parlamentaarisen ryhmän perustamista. Lintilän mallissa työryhmässä pitäisi olla verohallinnon, poliisin ja muiden viranomaisten edustajat.

Kyselytunnilla keskusteltiin niin sanotuista Panaman papereista ja veroparatiiseista. Sipilän mukaan panamalaisyhtiö Mossack Fonsecaan kohdistunut tietovuoto oli hyvä asia ja todennäköisesti verottaja saa aineiston käyttöönsä.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi olevansa vakuuttunut, että pankkeja valvova Finanssivalvonta selvittää pankkien osuuden. Stubb piti tietovuotoa merkittävänä ja uskoo, että se vaikuttaa verotietojen vaihtamiseen.

– Voin taata, että jos salissa on yksi ihminen, jota kiinnostaa verojen kerääminen, se on valtiovarainministeri, Stubb sanoi.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta selvittää kansainvälisen veronkierron ja veroparatiisien käyttöä. Valiokunta aikoo kuulla muun muassa alan asiantuntijoita ja Suomessa toimivia rahoituslaitosten edustajia.

Tarkastusvaliokunta on aiemmin arvioinut kansainvälisestä veronkierrosta aiheutuvia veronmenetyksiä vuosina 2011 ja 2015.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) uskoo, että valiokunta kutsuu Nordean edustajan kuultavaksi kevään aikana.

Valiokunta keskusteli niin sanotuista Panama-papereista kokouksessaan torstaina. Turusen mukaan valiokunta aikoo kevään aikana arvioida harmaan talouden torjunnan etenemistä ja tässä yhteydessä esiin nousevat myös julkisuuteen tulleet paljastukset.

– Seuraamme tarkasti tilannetta. Harmaan talouden torjunta otetaan varmaankin omana asianaan käsittelyyn kevään mittaan, Turunen kertoo.

Kuultaviksi aiotaan pyytää viranomaistahoja sekä todennäköisesti myös Nordean edustajaa.

Turunen ei täysin niele finanssikonsernin selitystä, jonka mukaan aloite offshore-yhtiöiden perustamiseen on tullut aina asiakkailta.

– Jos siellä on satoja yrityksiä, joille on näitä offshore-yhtiöitä perustettu, ei ole ihan helppo uskoa, että siihen on ryhdytty vain asiakkaan pyynnöstä. Vai onko se ollut yksi pankkipalvelu, jota on tarjottu?

Turunen huomauttaa, että vaikka toiminta ei olisi ollut laitonta, on se ollut vähintään moraalitonta.

Ylen MOT-ohjelman mukaan Nordean Luxemburgin-yksikkö olisi vuosina 2004–2014 perustanut asiakkailleen lähes 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille.

– Emme kuitenkaan halua toimia tuomioistuimena, vaan selvitämme enemmänkin, mistä on kysymys ja onko lainsäädäntöä tarpeen muuttaa, Turunen sanoo.