Parlamentaarinen työryhmä arvioimaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia valta-asetelmiin
Oikeusministeriössä on valmistunut esiselvitys Nato-jäsenyyden vaikutuksista vallanjakoon Suomessa. Hallitus on päättänyt asettaa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida Nato-asioita koskevia käytäntöjä ja lainsäädäntöä sekä tehdä tarvittaessa perusteltuja kehitysehdotuksia esiselvityksen pohjalta. Hallitus käsitteli esiselvitystä tiistaina.
Virkatyönä laaditun esiselvityksen mukaan presidentti ja valtioneuvosto tekevät merkittävät linjaukset Naton toimintaan osallistumisesta yhteistoiminnassa, mutta kaikki Nato-asioihin liittyvä kannanmuodostus ei ole osa ulkopolitiikan johtamista. Ulkopolitiikan johtamista koskevan perustuslain säännöksen tulkinta edellyttää tapauskohtaista harkintaa.
Toinen selvityksen keskeinen havainto on, että eduskunnan vaikutusmahdollisuudet Nato-asioissa tulee turvata. Eduskunnalla on perustuslain mukaisesti laaja oikeus saada tietoa myös Nato-asioista.
Selvityksessä on tarkasteltu perustuslain sääntelyä Nato-jäsenyyden kannalta ja pyritty analysoimaan, onko nykyinen sääntely riittävän selkeää ja kattavaa vai onko tarvetta jatkopohdinnalle. Esiselvityksessä on myös tarkasteltu Nato-jäsenyyden vaikutuksia eri valtioelinten asemaan. Lisäksi on pyritty tunnistamaan nykyisiä asioiden käsittelymenettelyjä ja arvioitu, mitkä teemat voivat vaatia tarkempaa tarkastelua.
Suomen Natoon liittymisen käsittelyn yhteydessä eduskunnan perustuslakivaliokunta sisällytti lausuntoonsa valtioneuvostolle osoitetun arviointitoimeksiannon asiasta. Perustusvaliokunta arvioi tuolloin, että jäsenyydestä voi aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin.
Suomen perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan on kuitenkin sinänsä selvää, että kansallinen päätöksenteko toteutetaan myös Naton jäsenenä voimassa olevan perustuslain mukaisen toimivallan jaon ja päätöksentekomenettelyjen mukaisesti.