Päätoimittajalta | Loikka imagokisassa – mikä keskustan tyylissä puhuttelee?
Suomalaiset näkevät keskustan nyt erityisen myönteisessä valossa, käy ilmi tuoreesta puoluebarometrista.
Mielikuva puolueesta on kohentunut yhdeksän prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä, joka tehtiin puoli vuotta sitten. Keskustaan suhtaudutaan kaikista puolueista myönteisimmin.
Myös SDP saa kansalta ruusuja. Enemmistöllä eli 52 prosentilla vastaajista on kummastakin puolueesta erittäin tai melko myönteinen yleiskuva.
Keskustalle tieto mielikuvaloikasta tulee otollisella hetkellä keskellä politiikan kuluttavaa syyskautta.
Vaalikauden mittaan vahvistunut gallupkannatus on osoittanut hienoisia hiipumisen merkkejä. Samaan aikaan kannatusmittausten kolmostilasta keskustan kanssa kisaava perussuomalaiset näyttää löytäneen itseluottamuksensa rummuttamalla lempiaihettaan, maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.
Mielikuvia mittaava puoluebarometri kertoo toisenlaista tarinaa puolueiden onnistumisista. Kyselyn mukaan ymmärrystä löytyy keskustan valitsemalle oppositiopolitiikan linjalle, joka perustuu ratkaisuhakuisuudelle ja sovittelevuudelle.
Kontrasti edellä mainittuihin perussuomalaisiin ei juuri voisi olla suurempi – Riikka Purran joukot keräävät kyselyssä kaikista vähiten myönteisiä arvioita.
Suomessa eletään kovia aikoja ja monella ryhti painuu kumaraan. Hyvinvointiyhteiskunta nitisee ja natisee liitoksissaan, kun valtion rahat ovat loppu ja väki ikääntyy.
Vyötä joudutaan kiristämään hamaan tulevaisuuteen – siitä pitävät huolen EU:n taloussäännöt ja viime viikolla lanseerattu velkajarru. Sijainti sotaa käyvän Venäjän kyljessä ei helpota tilannetta.
Kun suomalaisten tunnelmat ovat synkistyneet, keskusta on pitäytynyt perusasioiden äärellä. Viime aikoina puolue on puolustanut alueellisesti kattavia, kohtuullisia sairaalapalveluita sekä tarjonnut hallitukselle keinoja, joilla nykyistä useampi pääsisi kiinni työn syrjään. Identiteettipoliittiset miekkailut keskusta on pitkälti jättänyt muille.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on painottanut sitä, että keskusta tukee hallituksen järkeviä hankkeita, mutta huonoista annetaan huutia. Tämä aivan vaalikauden alussa omaksuttu sovinnollinen linja näyttää barometrin mukaan miellyttävän suomalaisia.
Samalla keskusta on tehnyt pesäeroa räväkämmin ja kovasanaisesti oikeistohallitusta haastavaan SDP:hen, joka olisi enemmän kuin mielellään kahmaissut keskustan kainaloonsa osaksi operaatioitaan. Oman erottuvan vaihtoehdon välittäminen suuren kansan tietoon on ollut keskustan ykköstavoitteita tuskallisen viime hallitustaipaleen jälkeen.
Politiikan henkilöityminen on trendi, jota ei voi sivuuttaa. Jo viime elokuussa Helsingin Sanomien kysely osoitti, että Kaikkosella on puoluejohtajista paras kokonaisimago.
Ex-puolustusministerin nauttima suosio lienee niin merkittävää, että siitä saa osansa koko puolue. Lisäksi mielikuvia opposition pääpuolueista todennäköisesti kohentaa osaltaan hallituksen epäsuosio. Barometrin mukaan noin kaksi suomalaista kolmesta ajattelee hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti.
Tiistaina julkaistut tulokset lämmittävät keskustalaisten mieliä, mutta panevat myös pohtimaan, miksi imagopisteet eivät konkretisoidu tämän enempää kovaksi kannatukseksi. Ilmeinen johtopäätös on se, ettei kaikkia tarvitse miellyttää, mutta viestin on oltava riittävän puhutteleva omille potentiaalisille kannattajille.
Samaa sukua olevan selityksen tarjosivat mielipidetiedustelujen asiantuntija Juho Rahkonen ja keskustakonkari Seppo Kääriäinen Suomenmaan haastattelussa. Kaksikko koki, että keskusta tarvitsee nykyistä vahvemman ja omintakeisemman profiilin ollakseen äänestäjän silmissä riittävän vahva vaihtoehto nykymenolle.
Rahkosen ja Kääriäisen arvioissa on varmasti vinha perä. Puolueen poliittiset avaukset voivat olla tymäkkää tavaraa, vaikka toimintatavat olisivat sopuisia.