Ovaskasta komission maahanmuuttopaketissa on ryhtiliikkeen ainekset, moittii nykytilaa – "ei kohtuullista"
Keskustan Jouni Ovaska uskoo, että EU-komission esitys yhteisen maahanmuuttopolitiikan remontoimiseksi voi lopulta tarjota ratkaisuja vuosia velloneeseen turvapaikkakiistelyyn.
Suuren valiokunnan jäsen kiittelee komission halua tehostaa palautuksia ja valvoa unionin ulkorajoja nykyistä paremmin.
– Esitys on kompromissi, johon on pyritty hakemaan mahdollisimman laajaa näkökulmaa, Ovaska arvioi Suomenmaalle.
Sisäasiankomissaari Ylva Johanssonin vetämän maahanmuuttotyön tavoitteena on ollut paljon parjatun Dublinin sopimuksen paneminen täysin uuteen uskoon.
Viime vuosina kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on jäänyt vuosiksi oleilemaan EU:n alueelle. Osa on jäänyt pysyvästi Eurooppaan.
Etelä-Euroopan maat ovat toistuvasti valittaneet, ettei muu unioni osallistu riittävästi taakanjakoon.
Nyt komissio ehdottaa maahanmuuttohakemusten käsittelyn nopeuttamista ja jokaisen laittomasti EU:n alueelle tulevan ihmisen rekisteröimistä.
Jäsenmaat voisivat itse valita, ottavatko ne maahanmuuttajia ja pakolaisia vai osallistuvatko palautuksiin.
Vastuuta tulijoista jaettaisiin muun muassa jäsenmaan koon mukaan.
Ovaska näkee, että turvapaikkajärjestelmän uskottavuus kohenee, jos palautuksia koskeva järjestely tehostuu ja kielteisen päätöksen saaneet ohjataan takaisin lähtömaihinsa.
Komission kaavailuissa turvapaikanhakijan pakollinen tarkastusprosessi kestäisi korkeintaan viisi päivää.
Enimmillään turvapaikkapäätöksen saaminen saisi kestää vain 12 viikkoa.
Ovaskan mukaan prosessien nopeuttaminen on erityisen tärkeää niille Etelä-Euroopan maille, joihin on syntynyt pakolaisleirejä.
– Ei ole kohtuullista, että esimerkiksi Kreikan saarilla joudutaan yksin vastamaan leireistä. On selvää, että nämä turvapaikanhakijoiden paineessa pinnistelevät maat tarvitsevat apua.
Keskustaedustaja kannattaakin ajatusta siitä, että jäsenvaltioilla olisi erilaisia keinoja osallistua taakanjakoon.
Nykyisin esimerkiksi osa Itä-Euroopan maista vastustaa pakolaiskiintiöitä. Ne eivät myöskään halua ottaa vastaan tulijoita Etelä-Euroopan maista.
– Olisihan se parempi, että ne maksaisivat maahanmuuttopolitiikasta. Tällä hetkellä maat eivät osallistu siihen mitenkään, Ovaska huomauttaa.
Ovaskasta esityksen ongelmallisin kohta liittyy kriisiaikojen vastuunjakoon.
Jos yksi jäsenmaa joutuisi pulaan, pakollinen solidaarisuusmekanismi edellyttäisi avunantoja kaikilta jäsenmailta.
Tilanteen vakavuuden arvioisi komissio, jotta päätöksenteko ei lamaantuisi jäsenmaiden nahistelun takia.
– En usko, että tämä esitys toteutuu. Tässä asiassa en pidä hyväksyttävänä vallansiirtoa suvereeneilta valtioilta komissiolle.
Seuraavaksi komission esitys siirtyy jäsenmaiden neuvoston ja EU-parlamentin käsittelyyn.
Jopa paketin valmistelua johtanut Johansson totesi STT:n haastattelussa, ettei usko esityksen miellyttävän yhtäkään 27 jäsenmaasta.
Vuosina 2014–2015 Eurooppaa koetellut turvapaikkakriisi jätti jälkeensä hyvin jakautuneen poliittisen kentän eri puolilla mannerta.