Orpo myönsi: Hallituksen säästöt ovat lisänneet työttömyyttä
Hallituksen säästöpäätösten kielteiset työllisyysvaikutukset nostettiin esiin eduskunnan kyselytunnilla. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) joutui jo alkajaisiksi myöntämään hallituksen leikkauslinjan lisänneen työttömyyttä.
– Varmaan siltä osin on, että kun me joudumme tiivistämään, sopeuttamaan myöskin valtionhallinnosta, ministeriöistä, virastoista, laitoksista, niin sieltä myöskin valitettavasti oikeasti jää ihmisiä silloin pois ja osa varmasti myös työttömäksi, Orpo totesi.
Työllisyyden heikentämisen otti puheeksi SDP:n kysyjä Juha Viitala, joka huomautti asian todennetun hallituksen omissa papereissa.
Orpo muistutti, että hallitus on kuitenkin tehnyt toimia, jotka valtiovarainministeriön laskelman mukaan tuovat jopa 80 000 työpaikkaa Suomeen.
– Jos me emme näitä olisi tehneet, niin kuinkahan syvällä nyt mentäisiin?
Orpo huomautti, että Suomen talous on kasvanut alkuvuodesta lähtien, ja ensi vuodelle ennustetaan 1,5 – 2 prosenttiyksikön kasvua, eli EU:n keskiarvoa enemmän.
– Nyt kun nämä meidän toimet alkavat purra, niin uskon, että tämä kääntyy. Ja kun mennään kohti loppukautta, niin tilanne on paljon parempi.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen huomautti, että työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysennusteen mukaan Suomessa syksyllä havaittu työttömyyden kääntyminen kasvuun on pitkälti kiinni kotimaisesta kysynnästä.
– Siis hallituksen toimista.
Tuppuraisen mukaan hallitus ei voi mennä suhdanteen tai vientimarkkinoiden ongelmien taakse, vaan se on omilla leikkaustoimillaan syventänyt kuoppaa ja ajanut tavallisia suomalaisia entistä hankalampaan tilanteeseen.
– Kotimainen kysyntä sakkaa, ja, pääministeri, te olette vastuussa tästä leikkauspolitiikasta, Tuppurainen syytti.
Orpo puolustautui sillä, että työ- ja elinkeinoministeriössä ei ole laskettu mukaan hallituksen tekemiä työllisyystoimia, toisin kuin valtiovarainministeriössä tehdään.
Keskustan Mika Lintilä huomautti, että edellisellä hallituksella oli työnsä päättäessään kolmisenkymmentä erittäin isoa investointihanketta pöydällä ja putkessa.
– Suurin osa, vajaat 30 niistä, oli puhtaaseen siirtymään tulevia hankkeita. Nyt ei ole kuulunut investoinneista mitään. Ei ole ilmoitettu uusista investoinneista, ei näitten konkretisoinnista.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) luonnehti edellisen hallituksen hehkuttamia investointeja sumutukseksi.
– Aika monet niistä olivat kyllä lähinnä powerpoint-esityksiä, joissa ei ollut sen enempää lihaa kuin luitakaan.
Rydmanin mukaan Lintilän peräämä hallituksen investointi- ja verokannustin on tulossa ja sen sisältö on yritysten tiedossa. Rydmanin mukaan asiassa joudutaan etenemään EU:n puitteissa.
– Nyt olemme siinä vaiheessa, että ensin se piti esinotifioida komissiolle, sitten varsinainen notifiointi.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) muistutti, että taloudessa on pitkälti kysymys luottamuksesta.
– Nyt kun keskustelee kansalaisten ja yrittäjien kanssa, niin tuntuu, että kaikkialla on aivan liian synkät näkymät tulevaisuudesta.
Lohen mukaan tämä johtaa siihen, että vaikka kansalaisten ostovoima näyttää kasvavan, rahaa ei uskalleta käyttää ja kuluttaa, isommista investoinneista puhumattakaan. Keskustaedustaja peräänkuulutti hallitukselta luottamuksen ilmapiirin luomista tulevaisuuteen.
Elinkeinoministeri Rydman sanoi olevansa samaa mieltä asiasta. Rydmanin mielestä syytä optimismiin on, mikä oli nähtävillä myös hänen vierailullaan startup-tapahtuma Slushissa.
Myös pääministeri Orpo piti ilmapiiriä tärkeänä kysymyksenä.
– Me nimenomaan tarvitaan myöskin positiivista klangia eikä näitä heinäsirkkaparvia päivästä toiseen.
Orpon mukaan ensimmäisen kerran pitkään aikaan rakennusteollisuuden mittarit näyttävät ylöspäin.
– Asuntokauppa on virkistynyt. Koronlaskuja on tehty keskuspankissa. Se parantaa edellytyksiä, hän vakuutti.