"Onko 450 prosentin hinnankorotukselle mitään perusteita?" – Energiavirasto ottaa pian kantaa saamiinsa lukuisiin kanteluihin sähkön hinnoittelusta

”Sähköni kilowattihinta nousee 39 senttiin eli korotus vuodenvaihteeseen nähden on 450 prosenttia. Onko näin suurelle korotukselle mitään perusteita?”

”Pörssisähköä ei tällä hetkellä voi pitää kohtuuhintaisena, ja kun se on ainoa myynnissä oleva tuote, ei toimita lain mukaisesti.”

Kaksi edellistä esimerkkiä ovat otteita kansalaisilta tulleista tutkintapyynnöistä, joita Energiavirasto on saanut sähkön hinnannousuun liittyen. Energiavirasto käsittelee paraikaa sähkön vähittäismyynnin 16 yhtiöstä tehtyjä valituksia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on saanut valituksia samasta aiheesta.

–  Energiavirasto selvittää tutkintapyyntöjä, jotka liittyvät sähkön toimitusvelvollisuuteen. Kunkin jakeluverkon sähkön vähittäismyynnin johtavan yhtiön on lain mukaan tarjottava kuluttajille ja muille pienkäyttäjille toimitusvelvollisuuteen perustuen sähköä kohtuullisella hinnalla, kertoo johtava asiantuntija Heli Piilikangas Energiavirastosta.

Hänen mukaansa virasto antaa päätökset siitä, miten sähkömarkkinalakia tässä tilanteessa tulkitaan.

Valituksissa keskeisenä teemana on toimitusvelvollisuustuotteen hinnan kohtuullisuus.

–  Annamme päätökset siitä, mitä kohtuullinen hinta käytännössä merkitsee olosuhteissa, joissa sähkön hintaan kohdistuu merkittäviä nousupaineita, Piilikangas sanoo.

Toinen tutkintapyyntöihin liittyvä asia on hänen mukaansa se, voiko pörssisidonnainen sähkö olla ainoa toimitusvelvollinen sähkötuote.

–  Lisäksi Energiavirastoon on saapunut kysymyksiä siitä, millä tavoin näiden tietojen pitää olla julkisia sähkömarkkinalain perusteella. On haluttu selvennystä, mitä julkinen tässä yhteydessä merkitsee.

Johtava asiantuntija Jukka Kaakkola KKV:stä sanoo, että myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston kannalta Energiaviraston ratkaisut asiassa ”tulevat ehdottomasti tarpeeseen”.

–  Suomessa on tulkinnanvaraisuutta siitä, millaista toimitusvelvollisuustuotetta sähkön vähittäismyyjien pitää kuluttajille tarjota. On hyvä, että Energiavirasto lyö sen nyt sitten lopullisesti lukkoon.

Jotkut sähkön vähittäismyyjät ovat katsoneet, että toimitusvelvollisuustuotetta ei tarvitse tarjota kaikkia yhtiön käytössä olevia kanavia myöten. Tuo voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tätä vaihtoehtoa tarjottaisiin nettitilausten yhteydessä mutta ei puhelimitse.

–  On tietenkin vähän ongelmallista, jos sähköä myydään ikään kuin tiskin alta. Lain pykälässä sanotaan, että vähittäismyyjällä, jolla on toimitusvelvollisuus, on oltava julkiset sähkönmyynnin hinnat. Toimitusvelvollisuuden hinnan pitäisi olla julkinen alusta lähtien, ja tulla selkeästi ilmi, Kaakkola sanoo.

Kirjava käytäntö liittynee osaltaan siihen, että sähkön vähittäismyyjä saa itse päättää, mikä on heidän toimitusvelvollisuuden alainen tuotteensa.

Energiavirasto on lähettänyt ja lähettää selvityspyyntöjä niille sähkön vähittäismyyjille, joista se on saanut tutkintapyyntöjä.

– Odotamme ensimmäisiä vastauksia tammikuun aikana, Piilikangas kertoo.

Hänen mukaansa Energiavirasto tähtää siihen, että se antaa ratkaisut mahdollisimman pian.

Kuluttaja voi tarkistaa oman alueensa toimitusvelvollisen sähkön myyjän Energiaviraston nettisivuilta.