Tutkimus: Nyt myös entistä useampi tyttö uskoo Jumalaan – vahvimmin uskovat rippikoulunuoret asuvat isojen kaupunkien keskustoissa

Entistä useampi tyttö uskoo Jumalan olemassaoloon ainakin jossain määrin, selviää rippikoululaisten uskoa käsittelevästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan pojista noin 60 prosenttia ja tytöistä tasan puolet kertoo uskovansa Jumalan olemassaoloon. Ero poikiin on kuitenkin vielä selvästi havaittavissa.

– Mutta ensimmäistä kertaa uskonnollisuuden muutos on tyttöjen kohdalla samansuuntainen. Aineisto on niin suuri ja kattava, että mistään otosvirheestä ei tuloksissa voi olla kysymys, Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä sanoo tiedotteessa.

Pojilla uskon yleistyminen alkoi tutkijoiden mukaan vuonna 2021. Vielä vuonna 2019 vain runsas kolmasosa poikarippikoululaisista uskoi Jumalan olevan olemassa.

Tämän jälkeen poikien usko on tutkimuksen mukaan yleistynyt jokaisena tutkimusvuonna, ja viime vuonna Jumalaan uskovia poikia oli jo noin kaksi kolmesta.

Tyttöjen usko sen sijaan pysyi tutkimuksen mukaan muuttumattomana viime vuoteen saakka.

Tervo-Niemelän ja Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtorin Jouko Porkan pitkittäistutkimuksessa tutkittiin rippikoulunuorten suhdetta kristilliseen uskoon ja rippikoulun vaikutusta siihen.

Tutkimuksen taustalla ovat vuosittain rippikoululaisille tehdyt kyselyt, joihin on vastannut yli 100 000 nuorta aikavälillä 2019 ja 2024. Viime vuonna kyselyyn vastasi yli 40 prosenttia kaikista rippikoulunuorista.

Tutkimuksessa selvisi myös, että vahvimmin uskovat rippikoulunuoret asuvat suurten kaupunkien keskusta-alueella.

– Kaupunkien keskustassa asuvien nuorten vastaukset erosivat tilastollisesti merkittävästi kaikilla muilla alueilla asuvien nuorten vastauksista, tiedotteessa sanotaan.

Tulokset rikkovatkin Tervo-Niemelän mukaan ainakin kolmea vakiintunutta ilmiötä uskonnollisuuden kentällä.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet uskonnollisuuden olevan yleisempää maaseutumaisilla alueilla kuin urbaaneilla kaupunkialueilla. Tutkimuksissa on myös havaittu, että nuoret ovat edeltävää sukupolveaan ja edeltäviä ikäluokkia vähemmän uskonnollisia ja että naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet.

Tutkijoiden mukaan poikien uskon yleistymisen alku ajoittuu koronapandemiaan ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan alkuun.

Uskonnollisuuden kasvamisen taustasyitä voi Tervo-Niemelän mukaan etsiä myös poikien konservatiivisen ajattelutavan lisääntymisestä.

Toisaalta kaupunkien entistä monikulttuurisempi ilmapiiri saattaa hänen mukaansa vahvistaa nuorten uskonnollisuutta, kun katsomukset ovat nuorten arjessa avoimemmin läsnä.

– Lisäksi voidaan pohtia, onko kristinusko uusi vastakulttuuri. Rippikouluikäisten vanhemmista osa on suhtautunut kristillisyyteen kriittisesti, ja uskontoa on pidetty konservatiivisena ja jälkeenjääneenä. Useat vanhemmat ovat myös eronneet kirkosta, Tervo-Niemelä pohtii tiedotteessa.

Hänen mukaansa ilmiöiden muutoksille on todennäköisesti useampia syitä ja ne vaatisivat jatkotutkimuksia ja lisäselvityksiä.

Myös kirkon jäsentilastoissa on nuorten osalta näkyvissä muutosta.

Rippikoulun aikana kastettuja ja Suomen evankelilais-luterilaiseen kirkkoon liittyneitä oli viime vuonna jälleen ennätysmäärä, selviää kirkon jäsentilastoista. Viime vuonna rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi noin 1 400 nuorta, joista reilu tuhat kastettiin.

Kirkkoon liittyneiden nuorten määrä kasvoi edellisvuodesta noin viidenneksen ja kastettujen nuorten määrä noin 23 prosenttia.

Rippikoulun kävi yhteensä melkein 50 000 14–16-vuotiasta nuorta. Nuorten rippikoululaisten määrä kasvoi noin 700 henkilöllä.

Kirkon vahvistettujen jäsentilastojen mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä kuitenkin väheni viime vuonna noin 50 000:lla. Viime vuoden lopussa kirkkoon kuului 62,2 prosenttia väestöstä eli noin 3,5 miljoonaa suomalaista.