Niinistö painottaa: Demokratiaa on suojeltava kaikkialla missä se on uhattuna
Demokratiaa on edistettävä kaikkialla, missä se on saamassa jalansijaa, ja suojeltava kaikkialla, missä se on uhattuna, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi torstaina iltapäivällä julkaistussa videopuheessa.
Niinistö osallistui torstaina Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin koolle kutsumaan demokratian tilaa koskevaan huippukokoukseen.
Kokouksen alla esinauhoitettu Niinistön puhe julkaistiin presidentin kanslian Twitter-tilillä. Niinistö alleviivaa puheessaan sitä, kuinka Suomi ulottuu korkealle jokaisessa demokratiaan liittyvässä globaalissa vertailussa.
– Suomen demokratia perustuu vakaaseen edustukselliseen poliittiseen järjestelmään, hyvin toimivaan paikallishallintoon, elinvoimaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja vähäiseen korruptioon, hän tarkentaa.
Suomalaiset ovat presidentin mukaan myös ylpeitä siitä, että maa oli ensimmäisiä, joissa naiset saivat äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa. Tämä muodosti suomalaisessa yhteiskunnassa perustan sukupuolten tasa-arvolle.
– Oma kokemuksemme osoittaa, että demokraattiset instituutiot, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate ovat rauhan ja kehityksen kulmakivet, Niinistö sanoo videolla.
– Tiedostamme myös, ettei demokratia ole koskaan valmis, ei Suomessa eikä missään muualla.
Biden ehti jo kokouksen alla aiheuttaa kohua jättämällä kutsumatta Kiinan ja Venäjän. Kiinan ja Venäjän suurlähettiläät kritisoivat viime kuussa Bidenin päätöstä.
– Yhdelläkään maalla ei ole oikeutta arvioida maailman mittavaa ja moninaista poliittista maisemaa yhden ainoan mittatikun avulla, suurlähettiläät kirjoittivat yhteisessä esseessään.
Vieraslista aiheutti muutenkin närää, kun kutsuvieraita karsittiin muun muassa ihmisoikeuksien toteutumisen ja vaalivilppisyytösten mukaan.
Kokoukseen otettiin mukaan esimerkiksi Brasilian kiistelty presidentti Jair Bolsonaro, mutta kutsumatta jäivät Naton jäsenmaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sekä EU-maa Unkarin nationalistinen hallitus.
Kaksipäiväinen kokous järjestetään koronapandemian vuoksi etäyhteyden välityksellä, ja siihen osallistuu muun muassa kansalaisjärjestöjä, yksityisyrityksiä sekä edustajia noin 100 hallinnosta.
Kokouksen avauspäivänä pitivät puheita muun muassa Biden sekä hänen ulkoministerinsä Antony Blinken.
Huippukokouksessa Biden painotti demokratian kohtaavan huolestuttavia haasteita.
– Enemmän kuin koskaan ennen demokratia tarvitsee puolustajia, Biden sanoi.
Biden painotti maailman olevan käännepisteen partaalla ja ihmisoikeuksien sekä demokratian jatkavan taantumistaan.
– Olemme demokraattisen tilinteon partaalla, sanoi Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja Uzra Zeya, joka vastaa ministeriössä muun muassa kansalaisten turvallisuudesta ja ihmisoikeuksista.
– Valtiot lähes kaikilla maailman alueilla ovat kokeneet jonkin tasoista demokraattista luisumaa, hän jatkoi.
Biden kehotti torstaina maailman maita tekemään konkreettisia lupauksia. Yhdysvallat avasi pelin ilmoittamalla yli 400 miljoonan dollarin suuruisista maailmanlaajuisista ohjelmista. Näiden avulla on määrä tukea lehdistönvapautta, oikeudenmukaisten vaalien toteutumista sekä korruption vastaista taistelua.
Jokseenkin kiusallista on kuitenkin se, että kokouksen isännällä on ongelmia palauttaa usko demokratiaan kotikentilläkin. Bidenin edeltäjä ex-presidentti Donald Trump ei ole edelleenkään suostunut tunnustamaan yli vuosi sitten käytyjen presidentinvaalien tulosta.
Republikaaninen Trump jatkaa edelleen vaalivilppivalheiden levittämistä hänelle myötämielisten medioiden avustuksella. Hänen on myös epäilty suunnittelevan asettuvan uudelleen ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa vuonna 2024.
Poliittista tiedettä Duken yliopistossa opettavan Bruce Jentlesonin mukaan tuoreeltaan alkanut huippukokous ei ollut koskaan hyvä idea.
– Ongelmamme täällä ovat paljon pahempia kuin missään muussa länsimaisessa demokratiassa. Meidän kongressitaloomme hyökättiin, vallankaappauksen yritys, hän sanoo ja alleviivaa, ettei samanlaista ole nähty Pariisissa, Saksassa tai Brysselissä.
Jentlesonin mukaan Yhdysvaltain täytyykin tehdä parhaansa nimenomaan omien rajojensa sisällä, sen sijaan että sata maailman johtajaa saadaan tuotua yhteen julistamaan sitä, kuinka kaikki pitävät demokratiasta.