Navalnyin kuoleman tulisi olla sytyke päättäväisemmälle Ukraina-tuelle, asiantuntijat sanovat – "Mikään tuomitseminen ei hetkauta Putinia"

Venäjän tunnetuimman oppositiohahmon Aleksei Navalnyin kuoleman jälkeen yksi keino on ylitse muiden, jos Venäjään halutaan vaikuttaa: Ukrainan tukeminen Venäjän hyökkäyssodassa.

Näin arvioivat STT:n haastattelemat kaksi asiantuntijaa lauantaina, päivä länttä järkyttäneen Navalnyin kuolinuutisen jälkeen.

Vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) toivoo Navalnyin kuoleman toimivan sytykkeenä, joka muistuttaa presidentti Vladimir Putinin ”demonisuudesta ja Venäjän hallinnon brutaaliudesta” ja joka valjastetaan Ukrainan tukemiseen.

– Vaikuttaminen Venäjään tapahtuu ennen kaikkea Ukrainan tukemisen kautta. Toivottavasti tämä järkyttävä tapaus antaa nyt sellaista momentumia, että Ukrainan tukemiseen sitoudutaan vahvemmin, Lassila sanoo.

Myös tietokirjailija, entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen uskoo Putinin heikon kohdan olevan nimenomaan Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa.

– Nyt tulisi käynnistää aivan uusi päättäväisyyden ja yhtenäisyyden vaihe. Välittömin ja konkreettisin tapa reagoida Navalnyin tappamiseen tai murhaamiseen vankilassa olisi Ukrainan tuen nostaminen aivan uudelle tasolle, Himanen sanoo.

Navalnyin kuolema – tapahtui se missä olosuhteissa hyvänsä – kertoo Himasen mukaan siitä, ettei Putin ja hänen lähipiirinsä välitä lainkaan siitä, miten heidän toimintaansa reagoidaan. Lännessä on alusta alkaen tuomittu Navalnyin vangitseminen ja hänen aiempi myrkyttämisyrityksensä.

– Mikään tuomitseminen ei hetkauta Putinia tai hänen lähipiiriään, hän sanoo.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toisti lauantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa, että Ukraina tarvitsee enemmän tykistöammuksia ja pitkän kantaman aseita. Hän kertoi ukrainalaisjoukkojen joutuneen vetäytymään Avdijivkasta sotilaiden henkien säästämiseksi.

Himasen mielestä Ukrainalle tulisi antaa sellaisia asejärjestelmiä, joilla se kykenisi iskemään sellaisiin kohteisiin, joista Venäjä käynnistää hyökkäyksiään Ukrainaan. Tällaisia olisivat Himasen mukaan Ukrainan vaatimat uudenaikaiset hävittäjäkoneet sekä erilaiset ohjukset, mutta nopeinta hänestä olisi lisätä ammusten tuotantoa Nato-maissa Ukrainan hyväksi.

– Ensi sijassa kyse on tykistöammuksista ja kranaateista, joita rintamalla menee suunnattomia määriä, hän sanoo.

– Hävittäjien toimittaminen olisi niihin vaadittavan koulutuksenkin takia ehkä hidasta, mutta ei ole mitään pätevää tekosyytä siihen, miksi perusammustuotantoa ei voitaisi kasvattaa ja tehostaa nopeasti siten, että siitä olisi todellista hyötyä. Osana sitä voitaisiin ajatella jopa myös puolustusteollisuuden investointeja Ukrainaan, siis Ukrainan omavaraisuuden nostamista, hän miettii.

Suomi on tehnyt tässä asiassa osansa ja nostanut ammustuotantoaan, mutta avain on suurissa jäsenmaissa, Himanen uskoo.

Upin Lassila näkee jo rohkaisevia merkkejä siitä, että Ukrainaa alettaisiin tukea ponnekkaammin.

– Esimerkiksi Saksan ja Ranskan turvallisuussopimukset Ukrainan kanssa ovat positiivisia merkkejä. Tietty määrätietoisempi ote on jo nähtävillä, Lassila arvioi.

Hän viittasi Ukrainan perjantaina allekirjoittamiin kahdenvälisiin turvallisuussopimuksiin sekä Ranskan että Saksan kanssa.

Ukrainan suurimassa tukijamaassa Yhdysvalloissa jättimäinen apupaketti on kuitenkin yhä jumiutuneena kongressiin.

Pakotteiden vaikutus on entisen Moskovan-suurlähettilään mielestä parhaimmillaankin ollut heikkoa.

– En sano, että pakotteet olisivat epäonnistuneet, mutta niiden poliittiset vaikutukset ovat heikkoja, epäsuoria ja toteutuvat hitaasti, Himanen sanoo.

Lassilan mielestä länsimaat voisivat käyttää pakotteita paljon nykyistä laajemmin. Selkeät pakotteet tulisi Lassilan mielestä asettaa myös sellaisille maille, joiden kautta Venäjä pystyy niitä kiertämään.

Esimerkiksi Kiina, Turkki, Intia ja Keski-Aasian valtiot ovat jatkaneet yhteistyötä Venäjän kanssa sodasta huolimatta. Tässä asiassa Yhdysvallat on toiminut Lassilan mielestä paljon määrätietoisemmin kuin EU.

Pakotteilla on ollut välillinen vaikutus Venäjän talouteen, ja ne tulevat vielä vaikuttamaan pitkälläkin aikavälillä, mutta niitäkin enemmän venäläisten elinoloihin ovat vaikuttaneet Venäjän omat vastapakotteet, Lassila uskoo. Esimerkiksi tuotteiden korvaaminen kotimaisilla ja kiinalaisilla on johtanut laadun heikkenemiseen, kun samalla hinnat ovat nousseet, hän kertoo.

Venäjällä sotakoneistoa on jouduttu ylläpitämään kansalaisten perustarpeiden ja palvelujen kustannuksella.

– Se että Aleksei Navalnyi on kuollut, ei saa venäläisiä liikkeelle, mutta arkiset ongelmat siviilisektorin laiminlyömisen takia, kuten rapautunut infrastruktuuri, putkien jäätyminen pakkasessa, hajoavat tiet, jäteongelmat eri puolilla Venäjää tai akuutti pula kananmunista ovat sellaisia, joilla voi olla enemmän vaikutusta, hän uskoo.

– Navalnyin marttyyrikuolema voi toki pitkällä aikavälillä toimia yhtenä lisäsytykkeenä, hän miettii.

Himasen mielestä Venäjän sisäpolitiikan kehityskulku näyttää hyvin synkältä lähestyttäessä maaliskuun presidentinvaaleja Venäjällä.

– Maaliskuun vaalinäytelmähän eivät ole vaalit vaan huutoäänestys tai kättennostoäänestys. Tällä näytelmällä halutaan antaa sellainen käsitys, että Putinilla olisi hyvin vahva mandaatti kansalta jatkaa vallassa. Putinin lisäksi on kolme ehdokasta, mutta heidät on hyvin tarkkaan valittu. Heidän tehtävänsä on vain antaa vaikutelma siitä, että kyseessä olisi vaalit, kuvailee Himanen vallitsevaa tilannetta.

Venäläiset ovat kriittisiä ja epäuskoisia jopa Putinia kohtaan, Himanen sanoo, mutta tukevat häntä silti. Putin on heille vahva johtaja, joka pitää huolta heidän asioistaan.

– Jatkuvalla propagandarummutuksella on oma osuutensa. Sosiaalisen median sisältökin on kyllästetty samanlaisella materiaalilla, Himanen sanoo.

Himasen mukaan Putin lietsoo nyt isänmaallista paatosta toisen maailmansodan hengessä, jossa ihmiset ovat ”valmiita uhraamaan kaikkensa synnyinmaan puolesta”.

– Sotatalous köyhdyttää kansalaisia, ja mitä kauemmin tämä sota kestää, sitä heikommaksi talous menee, mutta venäläiset ovat hyvin sitkeitä ja Venäjällä synnytetään nyt linnoitusmentaliteettia, Himanen sanoo.

Putin luottaa siihen, että sota jäätyy nykyisille sijoilleen ja sotaan ja Ukrainan tukemiseen väsynyt länsi joutuu tunnustamaan Venäjän roolin Ukrainassa. Tähän tiivistyy Venäjän koko ulkopolitiikka, Lassila sanoo.

Venäjän sisällä lännen vaikuttamismahdollisuudet ovat rajatut, hän miettii, mutta Venäjältä paenneen opposition toimintaa voitaisiin tukea enemmän ja kehittää kiilaa Putinin hallinnon ja tavallisten venäläisten välille.

Kuitenkin vasta Ukrainan sodan häviäminen voisi tuoda muutoksen

– Imperiumien hävityt sodat ovat yleensä käynnistäneet yhteiskunnallisen muutoksen, Lassila muistuttaa.