Naton Rutte: Kyllä Yhdysvallatkin painostaa Venäjää

Naton puolustusministerit ovat aloittaneet kokouksensa Brysselissä. Pääsihteeri Mark Rutten mukaan kokoukseen pääteemoina ovat Euroopan ja Kanadan oman puolustuksen vahvistaminen sekä Ukrainan tukemisen jatkaminen.

Myöhemmin tänään pidetään myös Naton ja Ukrainan neuvoston kokous, jolloin pöytää istuu Ukrainan puolustusministeri Myhailo Fedorov.

Rutte puolusti kokoukseen saapuessaan Yhdysvaltojen linjaa Ukrainan sodan suhteen. Hän sanoi toimittajille, että Yhdysvallat painostaa Venäjää siinä kuin Eurooppakin ja myy Ukrainalle tärkeää aseistusta.

Rutte myös sanoi ymmärtävänsä hyvin sen, ettei Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth ehdi osallistumaan Nato-kokoukseen.

– Hei, heidän täytyy huolehtia koko maailmasta. Kyse on Yhdysvalloista, Rutte muotoili.

Kyseessä on jo toinen kerta peräkkäin, kun Yhdysvallat ei osallistu ministeritasolla Nato-kokoukseen. Hegsethin sijaan kokoukseen saapuu puolustuksen alivaltiosihteeri Elbridge Colby.

Naton uuden Arctic Sentry -operaation Rutte sanoi osoittavan, että Nato ottaa sekä Venäjän että Kiinan uhan pohjoisessa tosissaan.

– Kyse ei ole vain Grönlannista vaan koko arktisesta alueesta, mukaan lukien uusista liittolaisistamme Ruotsista ja Suomesta, jotka tuovat paljon kokemusta tähän, Rutte jatkoi.

Uusi operaatio on mahdollista toteuttaa tinkimättä Naton kohotetusta läsnäolosta itäisellä sivustalla ja Itämerellä, Rutte vakuutti.

Suomea kokouksessa edustaa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Hän sanoi kokoukseen saapuessaan Suomen olevan tyytyväinen liittokunnan osoittamaan suurempaan huomioon arktista aluetta kohtaan.

– Kyse on koko liittokunnan turvallisuudesta. Arctic Sentry on hyvä alku, mutta paljon tehtävää riittää vielä, Häkkänen sanoi.

Suomen osallistumisen operaatioon Häkkänen sanoi olevan arvioitavana. Hän kuitenkin muistutti samalla Suomen olevan arktinen maa, jolla on arktisiin olosuhteisiin koulutetut puolustusvoimat.

Kyse on ensimmäisestä Naton puolustusministerikokouksesta sen jälkeen, kun Yhdysvallat uhitteli Grönlannin haltuunotolla viime kuussa. Natossa ainakin osa diplomaattilähteistä on kuitenkin katsonut, että kriisi Grönlannista olisi jo tasaantunut.

Naton sotilaslähteen mukaan Arctic Sentryä eli arktista vartiota ei perusteta minkään yksittäisen tapahtuman vuoksi, vaan siksi, että ilmastonmuutoksen aiheuttaman jään sulamisen myötä niin Kiinan kuin Venäjän mielenkiinto aluetta kohtaan on lisääntynyt. Siksi Nato haluaa varautua riskeihin jo etukäteen.

Sotilaslähde ei kuitenkaan halunnut kommentoida, miten Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin osoittama mielenkiinto Grönlantia kohtaan vaikuttaa.

Euroopan ja Yhdysvaltojen muuttuneista suhteista kertoo sekin, että Yhdysvallat kertoi aiemmin tällä viikolla luopuvansa Italian Napolissa ja Yhdysvaltain Norfolkissa sijaitsevien yhteisoperaatiojohtoportaiden johtotehtävistä.

Suomi ja muut Pohjoismaat kuuluvat Norfolkiin, jonka komentovastuu on jatkossa Britannialla.

Tästä huolimatta Yhdysvaltojen Nato-lähettiläs Matthew Whitaker vakuutti tiistaina toimittajille, että tämä ei tarkoita sitä, että Yhdysvallat olisi jättämässä Euroopan. Hänen mukaansa Yhdysvalloilla on kuitenkin myös ”muita velvollisuuksia” muualla maailmassa, minkä vuoksi vastuuta halutaan siirtää enemmän Euroopalle.