Nato-tietoturvallisuus eduskunnan käsittelyyn – Suomelle pääsy myös "cosmic top secret" -tietoon
Eduskunta ryhtyy päivittämään Naton tietoturvasääntelyä täysjäsenyyden edellyttämään kuntoon.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) selvitti Naton tietoturvallisuussopimuksen lähetekeskustelussa, että jäsenyyden myötä Suomelle jaettavien luokiteltujen asiakirjojen määrä kasvaa, asiakirjojen vastaanottajien piiri laajenee ja Suomen kansallisen kannanmuodostuksen on tapahduttava aiempaa nopeammin.
– Erona on myös se, että jäsenyyden myötä Suomi voi saada myös Naton korkeimman turvaluokan asiakirjoja eli cosmic top secret ‑asiakirjoja, joita ei rauhankumppaneille lähtökohtaisesti luovuteta.
Cosmic top secret (CTS) -luokan tiedon luvaton ilmitulo aiheuttaisi Natolle poikkeuksellisen vakavaa vahinkoa. CTS-luokiteltua tietoa käsittelevien organisaatioiden on nimettävä cosmic-tiedon valvoja.
Joiltakin osin turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyvaatimukset ovat Nato-jäsenten kohdalla joustavammat kuin kumppanimailla. Alemman turvaluokituksen asiakirjoja jätetään kansallisen lainsäädännön varaan.
Nato-jäsenyyden myötä Naton turvallisuustoimisto tekee Suomeen määräajoin Naton turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseen tarkoitettujen turvallisuusjärjestelyjen tarkastuksia. Rauhankumppanuuden aikana Naton turvallisuustoimisto on tehnyt Suomeen niin sanottuja tarkastusvierailuja.
Haaviston mukaan tietoturvallisuussopimus antaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuden tulla valituiksi Naton järjestämään hankkeeseen tai toisessa valtiossa järjestettävään hankintakilpailuun, joka edellyttää Naton turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyä.
– Tällaisia hankkeita toteutetaan erityisesti puolustusteollisuuden, turvallisuuden, ydinvoiman, informaatioteknologian ja muun korkean teknologian aloilla sekä tieteen ja tutkimuksen aloilla.
Haavisto muistutti, että Naton jäsenenä Suomi osallistuu myös Naton ydinasepolitiikan suunnitteluun Naton rakenteissa.
– Naton jäsenmaat ovat tehneet sopimuksen ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä. Tällä niin sanotulla Atomal-sopimuksella suojataan tällaista luokiteltua tietoa. Atomal-sopimuksen hyväksymisestä annetaan eduskunnalle erillinen hallituksen esitys.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) arvioi, että tietoturvallisuussopimus pystyttäneen käsittelemään eduskunnassa suhteellisen ripeästi.
– Materiaalisestihan kuitenkin valtaosa sisällöstä on tuttua jo rauhankumppanuusajalta, ja kun tässä ei mitään poliittista ristiriitaisuutta ole sisällä, olisi hyvä, että tämä saataisiin vaikkapa jo ennen kesätaukoa käsitellyksi, vaikka vuosi onkin aikaa näiden muutosten implementointiin.
Haavisto vakuutteli eduskunnan tiedonsaantioikeudesta huolta kantaneille kansanedustajille, että kaikki tieto, mitä tarvitaan eduskunnan piiriin on tarkoitus myös antaa.
– Ja tietysti kun mennään vaikka tuonne Naton ydinpuolustuksen Atomal-sopimukseen ja siihen liittyviin asioihin, niin täytyy tietysti kiinnittää huomiota tietoturvallisuuteen meidän päässämme tavattoman paljon.
KeskustELUSSA nousi esiin myös Ruotsin Nato-prosessin tilannne. Viikonloppuna Luxemburgissa Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistunut keskustan Mikko Savola sanoi, että Ruotsin tilanteesta kannettiin kokouksessa huolta.
Savolan mukaan yleinen arvio keskusteluissa oli, että aikaikkuna Ruotsin jäsenyydelle ennen heinäkuussa pidettävää Vilnan Nato-huippukokousta ei tule riittämään.
– Ja oikeastaan usko alkoi jo monella kääntymään sille puolelle, että se tulee jossain myöhäisemmässä vaiheessa tapahtumaan, Savola summasi.
Koskinen kertoi havainneensa käytyään Turkissa vaalitarkkailussa, että aivan vaalikamppailun viime päivinä Ruotsin jäsenyyden estäminen tuotiin hyvin näyttävästi esille presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja hänen puolueensa toimesta.
–Se oli osa tavallaan sitä, että haluttiin korostaa tätä Turkin suurvalta-asemaa, että me pelaamme nyt sitten siinä samassa sarjassa kuin Venäjä, USA tai EU, ja haluttiin tätä nostaa semmoisena konkreettisena esimerkkinä siitä, miten tiukkoja tässä ulkopolitiikassa ollaan.
Koskinen arvioi näkemänsä pohjalta, että kynnys Turkin suhtautumisen muutoksille ennen Vilnan kokousta, on noussut korkeammaksi.
– Tässä suhteessa varmaan ei ulkopuolisten kannata kauheasti tähän paukkuja laittaa.
Koskinen toivoi, että Turkin presidentinvaalien ratkeaminen toisella kierroksella auttaa tilannetta. Tiedossa on kuitenkin, että Erdoǧanin takana on jo parlamentista selvä enemmistö, ja hänen ja hänen puolueensa kanta ratkaisee tulevinakin viikkoina suhtautumisen Ruotsin jäsenyyteen, demariedustaja muistutti,.
– Tässä on syytä toivoa pitkämielisyyttä mutta toisaalta jäntevyyttä juuri Naton jäseniltä, merkittäviltä jäseniltä, että tätä Turkin vastarintaa mahdollisimman tehokkaasti pystytään murtamaan.
Haavisto sanoi saaneensa saman käsityksen aikataulutilanteesta edellispäivänä käymässään keskustelussa Ruotsiin ulkoministerin Tobias Billströmin kanssa. Hän sanoi myös olleensa Ruotsin asiassa yhteydessä turkkilaiskollegaansa Mevlüt Çavuşoğluun.
– Olen puhunut Unkarin ulkoministerin kanssa tästä, ja meillä on alustavasti myöskin Turkin ulkoministerin kanssa sovittu Osloon tapaaminen. Kuun vaihteessa on Oslossa Naton ulkoministerikokous, ja myöskin siellä sitten varmasti tätä asiaa tullaan puimaan, Haavisto selvitti.
Haaviston mukaan Suomelle on tärkeää, että Ruotsin Nato-jäsenyys toteutuu Vilnan huippukokoukseen mennessä.
– Ruotsin jäsenyydellä on merkitystä sekä poliittisesti että Naton yhteisen puolustuksen suunnittelun ja toteutuksen kannalta, hän muistutti.