Nato ojensi kätensä Euroopan pakolaiskriisin hoitoon
Sotilasliitto Nato teki torstaina poikkeuksellisen liikkeen, kun se ojensi auttavan kätensä Euroopan pakolaiskriisin hoitoon.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi Naton lähettävän aluksiaan Egeanmerelle torjumaan ihmissalakuljettajien toimintaa.
– Tämä ei ole (pakolaisveneiden) pysäyttämistä ja käännyttämistä vaan tärkeää tiedustelua, joka auttaa puuttumaan ihmissalakuljetukseen ja rikollisiin verkostoihin, Stoltenberg sanoi Brysselissä, jossa Naton puolustusministerit olivat koolla.
Turkki ja EU-maat ovat epäonnistuneet pahasti muuttoliikkeen hallitsemisessa ja ihmissalakuljetuksen kitkemisessä.
Tammikuun aikana Turkista saapui Kreikkaan keskimäärin liki 2 200 ihmistä päivässä. Liikenteen odotetaan vilkastuvan merkittävästi säiden lämmetessä.
Egeanmeren kaaokseen verrattuna Suomen itärajan yli tuleva muuttoliike on pisara meressä. Itä-Lappiin tuli tammikuussa enimmillään reilut 20 turvapaikanhakijaa päivässä.
Suomelle ongelma on kuitenkin vakava, ja sen sai myös sotilasliitto Nato kokouksessaan kuulla.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) nosti asian esiin Nato-illallisella, jonne hänet oli kutsuttu kumppanimaan edustajana.
Niinistön mukaan muuttoliike itärajan yli on nyt Suomen ”akuutein ja vakavin” turvallisuushaaste.
Uhka liittyy nykyisten tulijamäärien sijaan potentiaaliin, joka voi lähteä purkautumaan. Niinistön mukaan Venäjällä on satojatuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä, jotka saattavat lähteä liikkeelle.
– Jos tätä virtaa aletaan kanavoida muuallekin kuin Suomeen (ja Norjaan), totta kai siitä tulee yleiseurooppalainen kysymys, Niinistö sanoi Naton päämajassa Brysselissä.
Puolustusministeri ei kuitenkaan näe Natolla roolia asian ratkaisemisessa.
– En ymmärrä, mikä olisi Naton rooli Suomen, suvereenin valtion, rajatilanteen yhteydessä.
Niinistö sanoo nostaneensa asian Natossa esiin, koska hän puhui Itämeren alueen turvallisuustilanteesta ja siitä, millaisia uhkia ja haasteita Suomella on.
– Se noteerattiin kyllä, mutta siitä ei sinällään aiheena keskusteltu, Niinistö kommentoi Nato-maiden reaktioita.
Suomi ratkoo tilannetta edelleen kahdenvälisesti Venäjän kanssa – samoin kuin Nato-maa Norjakin.
Niinistön mukaan Euroopan unioni on ”tietoinen tilanteesta” ja EU:n rajavalvontavirasto Frontexin mahdollisesta avusta on ollut puhetta.
– Vielä ei ole sen aika. Toivotaan, että löytyy kahdenvälinen poliittinen ratkaisu.
Vastedes EU:n rajaviranomaisilla voi olla vahvempi rooli myös Välimerellä. Natoa pyydettiin hätiin viime kädessä siksi, että Frontexin lihakset eivät ole riittävän vahvat.
EU-maat suunnittelevat parhaillaan yhteistä raja- ja rannikkovartiostoa, joka korvaisi Frontexin ja lisäisi selvästi sen toimivaltuuksia.
– Pidämme (Naton lähettämää apua) eräänlaisena edelläkävijänä Euroopan rajavartiostolle, sanoi EU-komission päätiedottaja Margaritis Schinas.
Naton pääsihteerin mukaan pakolaiskriisiin puuttuminen ei ole Natolle täysin uusi aluevaltaus.
– Tähän asti Nato on keskittynyt pääosin siihen, miten voimme puuttua juurisyihin, Stoltenberg sanoi viitaten kriisinhallintaoperaatioihin Irakissa ja Afganistanissa.